Pavement

Tavoitteenani on ollut neuloa itselleni enemmän vaatteita - lähinnä ajattomia neuletakkeja ja -paitoja, joihin kääriytyä pakkasen purressa sekä mulla-ei-ole-mitään-päällepantavaa -päivinä. Nyt olen taas askeleen lähempänä tavoitettani saatuani valmiiksi kauniin vedensinisen Pavement-villapaidan.
 

Valitsin Pavementin neulottavaksi sen yksinkertaisen muodon takia. Paita ei koreile turhilla krumeluureilla, mutta silti siitä löytyy kauniisti suunniteltuja yksityiskohtia. Suosikkini niistä on kaarevaksi muotoiltu helma, joka asettuu imartelevasti lantion päälle. Hihat jätin ohjetta lyhyemmäksi, sillä 3/4-hihat ovat mieleeni.

Suurin osa paidasta oli kohtalaisen aivotonta sileää neuletta - eli juuri sellaista, mitä tykkään tikuttaa eteenpäin. Paita myös syntyi minun tahdillani melko nopeasti, eli noin parissa kuukaudessa.

 

Langaksi valikoitui tämänhetkinen suosikkilankani Filcolana Arwetta Classic. Koostumuksesta 80 % on superwash-merinovillaa ja lopu 20 % nylonia. Kyseessä on siis sukkalanka, mutta olen niin ihastunut langan tuntuun, että se on näytellyt pääroolia melko monessa viime aikoina neulomassani projektissa. Ihoni on herkkä kutisemaan, mutta tämä lanka tuntuu ihoa vasten niiiin pehmoiselta! Lisäksi langan aavistuksen meleerattu vedensininen väri on mielestäni hurjan kaunis.

Pavement
 
Malli: Pavement, suunnittelija Veera Välimäki

Ravelryssä: Pavement

Lanka: Filcolana Arwetta Classic

Langan menekki: 210 grammaa

Puikot: 4 mm koivupyöröpuikot

Fiilis: Ihanan pehmeä paita, joka syntyi kivuttomasti ja joka on ilo vetää ylle.

 

 

Kainaloiden kohdalta Pavement-paitani on ehkä aavistuksen nafti. Tämä vaikuttaisi olevan paidan kohdalla tyypillinen ominaisuus, ainakin Ravelryn projektikuvien perusteella. Luulen kuitenkin, että neuleeni muoto tulee vielä rentoutumaan käytön myötä. Oma Pavementini on muutenkin hieman istuvampi kuin ohjeen mukainen malli, mutta se oli myös tavoitteenani.

Neuleen pääntie on malliltaan enemmän venemäinen kuin pyöreä, mikä ei ehkä ole omalle rintamukselleni se kaikista imartelevin malli. Sen sijaan olkapäitä tämä kaula-aukko korostaa kivasti!

Olen oikein tyytyväinen Pavement-paitaani - joskin luulen, että jos samaan ohjeeseen vielä tartun, muokkaan kaula-aukkoa hieman pienemmäksi ja muodoltaan pyöreämmäksi. Uskon, että paitani tulee vielä saamaan lukuisia käyttökertoja. Varsinkin loppukesän viileinä iltoina ja syksyn ensimmäisinä päivinä Pavement tulee varmasti olemaan vaatekaappini luottovaate.

Color Affection eli Bensarahahuivi

Syksystä lähtien olen kulkenut useita kertoja töihin lähellä asuvan työkaverini kyydillä. Kun kysyin mitä olen velkaa bensoista, työkaverini pyysi minua bensarahojen maksamisen sijaan neulomaan hänelle huivin. Käskystä piti - tämä ratkaisu oli varmasti mieluisampi meille molemmille!

Valitsin huivin malliksi Veera Välimäen suunnitteleman Color Affectionin, jonka ohje minulla oli tallessa mutta jota en ollut aiemmin vielä neulonut. Arvelin työkaverini pitävän raitahuivista, jossa on kuitenkin jokin juju. Langaksi valitsin tämänhetkisen suosikkini Filcolanan Arwetta Classicin, joka on ihanan pehmeä merinosekoitelanka ja jossa on huiman hyvä värikartta. Työkaveri valitsi väreiksi sinisen ja oranssin, ja yhdessä valitsimme kolmanneksi väriksi luonnonvalkoisen.

Color Affectionin neulominen oli helppoa ja hauskaa, ja huivissa on Veeralle ominaiseen tapaan ovela rakenne: huivin kolmas, raidallinen osio neulotaan aiempien osioiden reunaan. Tämä huivimalli oli supersuosittu 2010-luvun alkupuolella, ja Ravelrysta löytyykin huimat 15 418 Color Affection -projektia.

Color Affection -huivi

Malli: Color Affection, suunnittelija Veera Välimäki

Ravelryssä: Color Affection

Lanka: Filcolana Arwetta Classic

Langan menekki: Oranssia ja sinistä vajaa yksi kerä kumpaakin, valkoista korkkasin toisen kerän.

Puikot: 4 mm koivupyöröpuikot

Fiilis: Kiva, ovelan muotoinen huivi. Ihanan pehmeä lopputulos!

Huivia pingottaessa käytin ensimmäistä kertaa pingotusrautoja. Niiden avulla huivin kaarevat reunat oli helppo pingottaa siistiksi, eikä nuppineuloista jäänyt nyppylöitä huivin reunaan. Ihan symmetristä lopputulosta en näin ensiyrittämällä saanut aikaan, mutta olen kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen.

Ostin pingotusraudat Oulun Lankamaailmasta, jonka ystävällinen myyjä vinkkasi pyyhkimään raudat kostealla liinalla ennen käyttöä. Tosi hyödyllinen vinkki, käyttämättömistä raudoista irtosi nimittäin jonkin verran tummaa irtotöhnää, joka olisi ilkeästi sotkenut huivin valkoisen reunan. Raudat pääsevät varmasti käyttöön myös seuraavia projekteja pingottaessa!

Työkaveri ilahtui valmiista huivista, varsinkin sen väriyhdistelmästä - ei ihme, itse kun sai valita ;) Tämän huivin voisin neuloa itsellenikin jollain herkullisella värikombolla!

Oletko sinä koskaan neulonut Color Affection -huivia?

Pitsiä ja muutoksen tuulia

Elokuu on yksi lempikuukausistani. Vääjäämättä mennään jo syksyä kohti, mutta mukaan voi mahtua vielä runsaasti kesäisiäkin päiviä. Tänään ulkona ovat puhaltaneet syksyiset tuulet, ja niistä innostuneena napsin puhelimellani kuvia keskeneräisestä neuleestani.

Työn alla on siis Joji Locatellin suunnittelema Old Romance -neuletakki, joka on roikkunut neulottavien asioiden listallani jo pitkään. Takin neulominen aloitetaan hihojen pitsikaitaleista, joiden reunoista sitten poimitaan silmukat muuhun takkiin. Ehdin jo sotkea keskeneräiseen pitsiin hieman suklaata, tällainen herkkusuu kun olen. Toivottavasti jäljet lähtevät ihan vesipesussa, ja jos eivät, niin ne ovat sitten varmaan niitä elämän jälkiä... :)

Täällä puhaltavat muutenkin muutoksen tuulet. Edessä on jälleen muutto - tällä kertaa Vaasaan, jonka lähettyviltä sain oman alan töitä. Jos sinulla on siis antaa vinkkejä uudesta asuinkaupungistani (liittyivät ne sitten käsitöihin tai johonkin aivan muuhun), kuulisin niitä mielelläni!

Rust

Nyt kesällä olen ehtinyt neulomaan harvinaisen vähän. Silloin kun puikkoihin ehtii tarttumaan, olen halunnut neuloa jotain aivotonta mutta samaan aikaan tarpeellista. Totesin jo viime talvena villasukkavarastossani olevan vajausta etenkin ohuiden sukkien kohdalla, joten sellaisia olen aina joutessani tikutellut.

 
Nyt puikoilta tippuivat nämä Ruoste-sukat. Nimi juontuu sukkien kahdella erivärisellä langalla raidoitetusta pinnasta. Ihanan mausteisia oranssin sävyjä, juuri sopivia syksyyn!

 Ruoste-sukat

Malli: Oma perussukka, aloituksessa 64 silmukkaa, varressa takana joustinneuletta.

Koko: 40
Ravelryssä: Rust

Lanka: Pätkävärjätty - Garnstudion Drops Fabel Print. Yksivärinen - Hjertegarn Sock 4.

Langan menekki: grammaa.

Puikot: Knit Pro 3 mm koivupyöröpuikot ja -sukkapuikot.

Fiilis: Hyvät perussukat. Täytyisi tehdä enemmän sukkia, jotta ohje tulisi selkäytimestä!

 
Sukat on neulottu räsymatto-tyyliin, eli olen tehnyt sukkiin mielivaltaisesti raitoja kahdella eri langalla. Toinen langoista on oranssisävyinen pätkävärjätty Garnstudion Fabel Print -sukkalanka. Resorissa, kantapäissä ja kärjessä näkyvä poltetun oranssin värinen lanka taas on tuttu Persian dreams -peittoprojektista. Peiton palaset alkavat olla jo niin loppusuoralla, että halusin ruveta jo hyödyntämään työstä ylijääviä jämälankoja. Aiemmin suunnittelin neulovani peittojämistä 3 in 1 -paidan, mutta sukat tuntuvat ainakin nyt käytännöllisemmältä ratkaisulta.

Sukkia neuloessa täytyi vähän säätää, vähään aikaan kun ei taas ole tullut tehtyä ohkaisia sukkia. Vaan nyt niitä olisi tarkoitus neuloa ainakin muutama pari lisää, eiköhän se ohje samalla tallennu muistin syövereihin! 

Blogin Facebook-sivuilla lupailin järjestää arvonnan, kunhan Lankatarinan Facebook-sivuilla tykkääjiä on 200 ja blogiin Googlen kautta kirjautuneita lukijoita on 130. Nyt nuo luvut ovat täyttyneet, joten arvontaa on luvassa, kunhan ensin pääsisin vierailemaan lankakaupassa palkinto-ostosten merkeissä. Kannattaa siis pysyä kuulolla! :)

Neon Beast

Nyt on lämmin olla, kun kaulaa lämmittää uusi ihana huivi! Olen jo pitkään ihastellut Veera Välimäen suunnittelemia neuleita, mutta vasta vappuna sain aikaiseksi laittaa ensimmäisen Veera-neuleen puikoille. Kyseessä on valtavan kokoinen ja epäsymmetrinen Neon Beast -huivi.

 
Käytän paljon huiveja, mutta jostain syystä niitä on tullut neulottua itselle todella vähän. Jostain syystä myös ihailen aina herkkiä pitsihuiveja, vaikka oikeasti tyyliini taitavat paremmin sopia tällaiset reippaat raitahuivit. Pinkki-valko-harmaa väritys tekee tästä huivista monikäyttöisen. Epäsäännöllisen muodon takia huivia ei voi noin vain kietoa kaulaan, vaan se vaatii hieman asettelua ollakseen mahdollisimman edustava. Tai ainakaan en osaa vielä kieputtaa tätä nätisti kaulaan kurkkaamatta peiliin. Pakko muuten hehkuttaa tuota harmaata Filcolanan Arwetta Classic -lankaa. Ihan superpehmeää, vaikka onkin sukkalankaa! Tuo harmaa osio osuu juuri kaulan kohdalle, ja siinä se tuntuu oikein mukavalle. Ainoa miinus langassa oli se, että se katkesi kerran projektin aikana, en tiedä oliko siinä solmu vai jokin muu huono kohta. Tästä huolimatta tahdon ehdottomasti antaa langalle uuden tilaisuuden ja neuloa siitä myös jotain muuta.

 
Tämä ohje oli todella simppeli ja juuri siksi täydellistä reissu- ja telkkarineulottavaa. Huivia tikutellessa tuli muun muassa katsottua läpi Black Sails -merirosvosarja (suosittelen, ohitti omalla listalla reilusti esimerkiksi Vikings-sarjan). Neulottavaa kuitenkin oli paljon - tähän huiviin upposi 756 metriä ohutta fingering lankaa. Ei siis ihme, että valmiiseen huiviin voi kietoa itsensä lisäksi vaikka kaverinkin lämmittelemään.

 
Huivi kasvoi pingotettaessa kokoa niin reilusti, että minulla oli vaikeuksia löytää sopivankokoista pingotusalustaa. Lopulta pingotin huivin vanhan petauspatjan päällä, joka sekin oli hieman liian pieni. Huivin toinen reuna on kaareva, toisessa reunassa taas on epäsäännöllisiä kulmia. Pingotusraudoilla lopputulos olisi luultavasti ollut juuri sellainen kuin pitäisi. Itse en kuitenkaan omista rautoja, vaan käytin nuppineuloja, joilla ei saa aikaan yhtä tasaista jälkeä. Pingotus olisi voinut onnistua paremminkin, mutta toisaalta eipä sitä huomaa huivin ollessa kaulassa.

Huivin raitakerrokset muodostuvat lyhennetyistä kerroksista wrap and turn -tyyliin. Ne ovat helppoja myös aloittelevan neulojan kokeiltavaksi. Muutenkin Veeran ohjeet sopivat ensimmäisiksi englanninkieliseksi neuleohjeiksi, jos arkailee vieraskielisiä ohjeita. Ainakin tämän huivin ohje oli kirjoitettu hyvin selkeästi, eikä se rönsyillyt turhia.

Neon Beast

Malli: Neon Beast, suunnittelija Veera Välimäki
Ravelryssä: Neon Beast

Lanka: Pinkki - Austermann Step, valkoinen - Hjerte Sock 4, harmaa -
Filcolanan Arwetta Classic.

Langan menekki: 182 grammaa.

Puikot:Knit Pro 4 mm koivupyöröpuikot

Fiilis: Hyvä tuli, vaikka pingotus olisi voinut osallistua paremmin. Epäsymmetrinen huivi asettuu hauskasti kaulaan.

 
Mutta vaikka tämä huivi ihana onkin, toivon että sen voisi pian pakata komeroon odottamaan kirpeitä syysaamuja. Ensin on ihana ja toivottavasti lämmin kesä edessä! Vähän jo suunnittelin, että voisin neuloa toisen Neon Beastin persialaispeiton jämälangoista. Toiseksi viimeinen pala on jo puikoilla!

Ulkoneulontaa korikeinussa

Ihanaa, ulkoneulontakelit ovat saapuneet! Toissakesänä vanhempani hankkivat tällaisen korikeinun, josta on muodostunut yksi mun lempineulontapaikoistani. Kori on jatkuvasti mukavassa pienessä liikkeessä ja siinä neuloessa voi samalla tarkkailla pihan tapahtumia. Lisäksi käsille on hyvin tilaa heilua ja tikuttaa.

Vappuna teimme pienen reissun ystäviemme luo, ja tarvitsin mukaan helppoa ja kevyttä matkaneulottavaa. Lankahelvetin Hennan Instagram-kuvien inspiroimana laitoin puikoille Veera Välimäen suunnitteleman Neon Beast -huivin. Hauskan muotoinen huivi neulotaan kolmella värillä, joista muodostuu raidallisia ja yksivärisiä kiiloja.

Periaatteessa Neon Beast -huivin voi neuloa niin monella värillä kuin haluaa, mutta minä käytän ohjeen mukaisesti kolmea väriä: pinkkiä, valkoista ja harmaata. Harmaan ja pinkin yhteensopivuus vähän mietityttää, mutta antaa silti mennä vaan.

Kaikki käyttämäni langat ovat fingering-vahvuisia sukkalankoja. Pinkki on Austermann Stepiä, valkoinen Hjerte Sock 4:ää ja harmaa Filcolanan Arwetta Classicia, joka onkin minulle uusi tuttavuus. Langan tuntuma on ihana, sileä ja jotenkin puuvillainen. Tätä lankaa käytän varmasti johonkin toiseenkin projektiin.

Pinkin langan mukana taas kulkee keltainen säie, joka näyttää aika herkulliselta.

Millainen kesäneule sinulla on kesken? :)

Edistystä ja epäilyjä

Persian Dreams -peitto on edistynyt mukavasti, vaikkei sitä täältä blogin puolelta olekaan huomannut. Paloja täytyy tehdä enää 4 kappaletta!

Samaa tahtia kun peitto on edistynyt, olen myös ruvennut epäilemään aikaansaannoksiani. Olen edennyt tämän projektin kanssa vähän omia polkujani, ja nyt se alkaa kostautua. Peiton ohjeessa esimerkiksi neuvotaan pingottamaan valmiit palaset niin, että puikot ovat työssä kiinni. Minulla ei ole riittävästi puikkoja siihen hommaan, joten olen päätellyt jokaisen palasen ja pingottanut ne sen jälkeen. Noh, tästä on seurannut pikkiriikkinen ongelma.

Palojen välillä nimittäin on todella suuria kokoeroja. Argh!! Miten näin erikokoiset kappaleet muka saisi nätisti istumaan samaan peittoon? Kinttanoita palasia on viitisen kappaletta ja jättiläispalasia suunnilleen saman verran. Loput kymmenen valmista palaa ovat kokoluokaltaan siitä välistä ja saa nähdä, millaisia vielä valmistumattomista palasista tulee.

Vähän aikaa jo mietin useamman palasen purkamista, mutta yhden puretun palan myötä menisi aina suunnilleen viikon työ hukkaan. Asiaa pähkäiltyäni kokeilin purkaa yhden minipalan päättelykerroksen ja pingottaa sen uudelleen puikkojen kanssa. Näin sainkin palaseen hieman enemmän kokoa, mutta se ei siltikään vielä ole samaa kokoluokkaa suurimpien palasten kanssa. (Alapuolella olevassa kuvassa pikkupalaa ei ole vielä pingotettu uudelleen.)

Sitten aloin hurjastelemaan. Alunperin tarkoitukseni oli ommella palaset käsin yhteen, mutta aloinkin miettiä mitä tapahtuisi, jos ohjeen mukaisesti neuloisin palaset yhteen.Jokaisen palasen reunoilla on suunnilleen saman verran silmukoita, joten ne joko istuisivat nätisti vierekkäin tai suurempi palanen menisi pienemmän vierellä täysin kurttuun.

Lähdin purkamaan kahden jättipalasen päättelykerrosta ja neuloin ne yhteen uudelleen pingotetun minipalasen kanssa. Lopputulos yllätti minut todella positiivisesti. Saumoista tuli siistit eikä yksikään pala ole pahasti kurtussa (tosin kuin alemmassa kuvassa näyttää). Jee! Saumojen yhdistymiskohtaan jäi pieni reikä, joka on helppo ommella käsin umpeen. 
 

Tuntuu ihan uskomattomalta, että osa peiton palasista on jo yhdessä. Tästä tosin seuraa sitten uusi ongelma: ohjeessa jokaisella palasella on oma suunniteltu paikkansa, mutta minä joudun luultavasti yhdistämään palaset palapelimäisesti sen mukaan, mitkä palaset istuvat kooltaan parhaiten yhteen. Lisäksi pikkuhiljaa täytyisi alkaa miettiä miten toteutan peiton reunukset, niitähän ei tietenkään voi tehdä ohjeen mukaan.

Ihan epätodellista - onko mun ikuisuusprojekti pikkuhiljaa valmistumassa?

Neuletarvikkeita leluosastolta

Iskin tavaratalossa kuljeskellessani silmäni leluosaston hyllyllä komeilevaan lasten palapelimattoon. Paketti oli viimeinen laatuaan ja myynnissä poistohintaan, joten ryntäsin maton luo ja nappasin sen kainaloon. Muut asiakkaat saattoivat vähän tuijottaa, mutta minä olin tyytyväinen. Ajatuksenani oli hyödyntää lelumattoa käsityötarvikkeena.

 
Nimittäin pingotusalustana! Eri käsityötarvikemerkeillä on myynnissä omia versioita tällaisista koottavista pingotusalustoista, mutta tämä palapelimatto ajaa täysin saman asian. Lisäksi pingotusalustojen hinnat ovat huomattavasti tyyriimpiä kuin leluosastojen matot. Pakkauksessa on kymmenen n. 30 x 30 cm levyä, joista voi koota haluamansa muotoisen alustan. Nuppineulat uppoavat mattoon hyvin ja ne pysyvät hyvin paikoillaan. Koska alustan voi koota moneen muotoon, on sillä näppärä pingottaa esimerkiksi erikoisen muotoisia huiveja. Kannattaa siis pitää leluosastoilla silmät auki! ;)

 
Kokeilin pingottaa maton päällä Persian Dreams -peiton palasia. Ennen olen pingottanut niitä styrox-levyn päällä, mutta matto soveltui puuhaan paremmin. Styroxille sain pingottumaan vain pari palasta kerrallaan, mutta matolle sain taiteiltua seitsemän palaa yhtä aikaa. Paloista sai helpommin samankokoisia, kun niitä sai pingottumaan useamman yhtä aikaa. Styrox tahtoi myös ruveta murtuilemaan nuppineulojen jäljiltä useamman pingotuskerran jälkeen, tämän kanssa sitä ongelmaa ei ole.

Persialaispeiton palasia onkin kerääntynyt jo aikamoinen kasa, läheskään kaikista ei ole tullut postattua. Voisinkin lähiaikoina tehdä päivityspostauksen siitä, mitä peittoprojektille nykyään kuuluu. 

Viimein valmis villapaita

Viimein puikoilta tipahti vuoden ensimmäinen valmistunut neuletyö! Valmistuminen venähti helmikuun puolelle, mutta kyseessä onkin vähän isompi työ: villapaita, ja ihan minulle itselleni.

 
Tämä on ensimmäinen vaate, jonka olen neulonut ylhäältä alaspäin. Aloitin neuleen pääntieltä, sitten tein vartalo-osan ja hihat ja viimeiseksi neuloin pääntielle resorin. Idean paitaan nappasin Jonna Hietalan Kerällä-kirjan peruspaidan ohjeesta, jota noudatin melko suurpiirteisesti. Tästä johtuen jouduin purkamaan ja uudelleenneulomaan muutamaan otteeseen, mutta lopputulos onkin sitten juuri sopivan kokoinen ja mieluisa. Lankaa työhön kului kuusi ja puoli kerää. Alussa langan riittävyys huoletti, mutta minulle jäikin vielä puolitoista kerää ylimääräistä.

Paita on niin peruspertsaa kuin olla voi, mutta se juuri oli tavoitteenakin. Toivonkin että se säilyisi vaatekaapin kulmakivenä pitkään. Materiaaliksi valitsin sataprosenttisen merinovillan, joten senkin puolesta ennustaisin paidalle pitkää ikää.

 Valkoinen peruspaita

Malli: Peruspaita jokaiselle, suunnittelija Jonna Hietala (löytyy Kerällä-kirjasta)
Ravelryssä: Peruspaita

Lanka: Hjertegarn Palino

Langan menekki: 327 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 6 mm ja 5 mm (resorit) pyöröt.

Fiilis: Tästä tuli hyvä.

 
Tämän kuvan myötä toivotan sinulle ihanaa ystävänpäivän iltaa! Oman päiväni kohokohtia ovat olleet herkkuateria miehen kanssa, pitkä puhelu ystävän kanssa ja kaupantädin ojentama vaaleanpunainen ruusu. Lisäksi pari päivää sitten postilaatikosta löytyi ystävän lähettämä käsinkirjoitettu (!!) kirje, josta olin todella otettu. Sellaisia täytyisi lähettää itsekin!

Sukkapompsi

Blogin kirjoittelu on jäänyt nyt alkuvuodesta vähemmälle, mutta koska edelleen on tammikuu, kehtaan yhä esitellä viimeiset joululahjaneuleet. Miehelle ja hänen perheelleen neuloin jouluksi sukkia. Anopin sukat esittelinkin jo aiemmin tässä postauksessa, nyt vuorossa ovat miesväen lahjasukat.

Miehen isälle neuloin sukat varastosta löytyneistä seiskaveikoista. Sukkien varret neuloin broken seed stitch -pintaneuleella, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Jalkateriin neuloin kapeita harmaita raitoja, jotta sain päävärin riittämään kahteen sukkaan. Pintaneuleen ansiosta sukkien varsista tuli hyvin joustavat, mutta kerrosten vaihtumakohdista tuli joissain kohdissa vähän epäsiistit. Vähän jäi myös harmittamaan viimeisen pintaneulekerroksen alle jäänyt epämääräinen harmaa raita, jonka jälkeen olisi pitänyt tehdä vielä yksi kerros pintaneuletta. Sukista tuli kuitenkin sen verran hyvät, että kehtasin antaa ne lahjaksi. Sukathan ne vain ovat, pääasia on että ne lämmittävät. Ja opinpahan taas uutta. 

 Appiukon sukat

Malli: Oma perussukka, varressa broken seed stitch -kuviota
Koko: 44
Ravelryssä: Petrol blue seeds

Lanka: Novitan 7 Veljestä

Langan menekki: 123 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 3,5 mm pyöröt.

Fiilis: Pienistä virheistä huolimatta kivat perussukat.

-----------------------------------

Miehelle halusin neuloa ohuet sukat, joita voisi käyttää kenkien sisällä. Langaksi valitsin valmiita kirjoneuleraitoja sisältävän Austermann Stepin, joka on käsitelty aloe veralla ja jojobaöljyllä. Sukat hellivät jalkoja ja lanka tuntui neuloessakin hyvältä käsissä. Useamman pesun myötä öljyt kuluvat sukista pois, mutta senkin jälkeen niitä voi vielä aivan hyvin käyttää.

Näiden sukkien neulominen aiheutti melkoisesti harmaita hiuksia. Aloitin sukkien neulomisen 64 silmukalla, joka on tyypillinen silmukkamäärä isompiin fingering-vahvuisella (n. 400m/100g) langalla neulottaviin sukkiin. Tikutin ensimmäisen sukan valmiiksi, kunnes totesin, että pienihän se on. Sukka olisi varmaan mennyt kiskomalla miehen 43-numeroiseen jalkaan, mutta tiesin etteivät sukat pääse käyttöön, jos niiden pukeminen on vähänkin epämukavaa. Ei siis muuta kuin sukka purkuun.
Seuraavaksi kokeilin millainen sukka tulisi samalla silmukkamäärällä ja 3 millin puikoilla. Neuloin vartta hyvän matkaa, kunnes totesin, että sukasta tulisi varmaan riittävän suuri, mutta sain aikaan paljon nätimpää jälkeä puoli milliä ohuemmilla puikoilla . Uudestaan purkuhommiin.
Parin kokeilun jälkeen kasvatin sukan silmukkamäärän 80 silmukkaan, jolla viimeinkin sain aikaan tarpeeksi suuren mutta kuitenkin napakan sukan. Siinä vaiheessa sukkien valmistumisella alkoi kuitenkin olla kiire, sillä halusin neuloa sukkia mieheltä salassa eli neulominen oli mahdollista vain silloin, kun mies oli töissä tai urheilemassa. Sain sukat valmiiksi aatonaaton aamuna eli viime tippaan meni. Reilun tunnin päästä olimmekin jo ajamassa kohti kotipaikkakuntaa joulua viettämään.

Taakse sukkien varteen neuloin joustinneuletta, jotta varsi istuisi napakasti ja sukat saisi helposti vedettyä jalkaan. Halusin sukkaan kuitenkin mahdollisimman paljon sileää neuletta, sillä kirjava kuvio ei mielestäni näytä kovin hyvältä joustinneuleessa.
 
Sukista tuli onneksi juuri oikean kokoiset ja ne pääsivät saman tien käyttöön. Kuva on otettu noin kuukauden käytön jälkeen, ja pieniä kulumisen merkkejä sukista voi jo havaita.

Joulusukat miehelle

Malli: Oma perussukka.
Koko: 43
Ravelryssä: Lovey dovey Socks

Lanka: Austermann Step Classic

Langan menekki: 82 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 2,5 mm pyöröt.

Fiilis: Miten näin yksinkertaisten sukkien neulominen olikin niin vaikeaa? :D

-----------------------------------

Miehen ollessa kotona neuloin sukkia hänen pikkuveljelleen. Koska aikaa ei ollut paljon, valitsin langaksi Novitan Isoveljen, joka on todella paksua sukkalangaksi. En ole ennen neulonut näin paksuja sukkia, ja ne tuntuivatkin valmistuvan hujauksessa Stepistä neulottuihin sukkiin verrattuna. Näidenkin sukkien varsiin neuloin taakse joustinneuletta. Vähän epäilytti, pääsisivätkö näin paksut sukat käyttöön, mutta ilokseni ne ovat olleet saajalleen mieluiset. 

Isoveli-raitasukat

Malli: Oma perussukka.
Koko: 44
Ravelryssä:Bulky Socks

Lanka: Novita Isoveli

Langan menekki: 151 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 4,5 mm pyöröt, ehkä?

Fiilis: Kivat sukat tuli, tosin minun makuun aivan liian paksut.

-----------------------------------

Neulevuosi 2016 on käynnistynyt oikein hyvin. Tänä vuonna päätin, että neulon pääasiassa vain itselleni. Erityisesti haluaisin neuloa itselleni takkeja ja paitoja, tähän mennessä kun olen neulonut itselleni vain yhden villatakin. Tähän on onneksi tulossa pian muutos...:) Persian Dreams -peittokin on pikkuhiljaa taas edistynyt. 

Otin myös urakaksi käydä läpi ja järjestellä koko lankavarastoni. Olen kuvannut ja punninnut kaikki pienetkin nöttöset ja kirjaan ne ylös Ravelryyn, josta näen saman tien, mitä lankoja omistan. Ilman kuvia tai kirjanpitoa kun ei millään muista kaikkia keriä, jotka laatikoiden uumenissa odottavat puikoille pääsyä. Tästä projektista taidan kirjoitella vielä myöhemmin lisää!