Mitä minulle kuuluu?

Heippa piiiitkästä aikaa! Viimeksi olen kirjoitellut blogiin elokuun alussa, ja nyt avasin läppärin ekaa kertaa ehkä kolmeen kuukauteen. Ajattelinkin siis tehdä pienen tilannekatsauksen/sillisalaattipostauksen ja kertoa viime aikojen kuulumisia. Otsikon kysymykseen vastatakseni: hyvää kuuluu!

Muutin siis elokuussa mieheni kanssa Vaasaan ja aloitin uudessa työssä. Teen nykyään töitä viestinnän, markkinoinnin ja sosiaalisen median parissa, eli just sitä mitä olenkin halunnut päästä tekemään! Uusi työ ja pitkä työmatka ovat kuitenkin vieneet mehut. Kun ensin istuu työpäivän tietokoneen ääressä, ei iltaisin ole enää huvittanut avata läppäriä. Mieluummin on istahtanut sohvalle neulomaan ;)

 
Neulerintamalla on ollut vähän takkuista. Olen kyllä neulonut päivittäin, mutta tekeleet eivät ole oikein tahtoneet onnistua. Viimeksi kirjoittelin blogiin Old Romance -neuletakista, mutta neulottuani sitä rintamukseen asti totesin sen liian kinttanaksi. Vielä ei ole innostanut ryhtyä purkuhommiin ja aloittaa uudestaan. Mutta yhden pipon sekä pieniä joululahjaneulomuksia olen saanut valmiiksi, niistä lisää seuraavissa postauksissa! Paitaprojektikin on tällä hetkellä suunnitteilla... Niin ja käytiinhän me myös Kreetalla, sielläkin tuli neulottua helteestä huolimatta!

Kesällä sain eteeni pienen ja kivan projektin, kun lapsuudesta asti tuttu henkilö pyysi piirtämään häihinsä ohjelmakaavion pinterest-kuvan pohjalta. Tällainen piirroksesta tuli, olen kyllä lopputulokseen tyytyväinen ja ilmeisesti se oli (positiivinen) puheenaihe myös itse häissä!

Joulu hiipii jo kovaa vauhtia lähemmäs, ja siitä olen enemmän kuin innoissani. Olen jo jonkin verran askarrellut joulukortteja, ja muutenkin pikkuhiljaa laittanut joulua kotiin. Myös pientä blogi-innostuksen poikasta on taas puskemassa päälle, joten eiköhän tämäkin sivusto ala vähitellen taas aktivoitua :) 

Pitsiä ja muutoksen tuulia

Elokuu on yksi lempikuukausistani. Vääjäämättä mennään jo syksyä kohti, mutta mukaan voi mahtua vielä runsaasti kesäisiäkin päiviä. Tänään ulkona ovat puhaltaneet syksyiset tuulet, ja niistä innostuneena napsin puhelimellani kuvia keskeneräisestä neuleestani.

Työn alla on siis Joji Locatellin suunnittelema Old Romance -neuletakki, joka on roikkunut neulottavien asioiden listallani jo pitkään. Takin neulominen aloitetaan hihojen pitsikaitaleista, joiden reunoista sitten poimitaan silmukat muuhun takkiin. Ehdin jo sotkea keskeneräiseen pitsiin hieman suklaata, tällainen herkkusuu kun olen. Toivottavasti jäljet lähtevät ihan vesipesussa, ja jos eivät, niin ne ovat sitten varmaan niitä elämän jälkiä... :)

Täällä puhaltavat muutenkin muutoksen tuulet. Edessä on jälleen muutto - tällä kertaa Vaasaan, jonka lähettyviltä sain oman alan töitä. Jos sinulla on siis antaa vinkkejä uudesta asuinkaupungistani (liittyivät ne sitten käsitöihin tai johonkin aivan muuhun), kuulisin niitä mielelläni!

Rust

Nyt kesällä olen ehtinyt neulomaan harvinaisen vähän. Silloin kun puikkoihin ehtii tarttumaan, olen halunnut neuloa jotain aivotonta mutta samaan aikaan tarpeellista. Totesin jo viime talvena villasukkavarastossani olevan vajausta etenkin ohuiden sukkien kohdalla, joten sellaisia olen aina joutessani tikutellut.

 
Nyt puikoilta tippuivat nämä Ruoste-sukat. Nimi juontuu sukkien kahdella erivärisellä langalla raidoitetusta pinnasta. Ihanan mausteisia oranssin sävyjä, juuri sopivia syksyyn!

 Ruoste-sukat

Malli: Oma perussukka, aloituksessa 64 silmukkaa, varressa takana joustinneuletta.

Koko: 40
Ravelryssä: Rust

Lanka: Pätkävärjätty - Garnstudion Drops Fabel Print. Yksivärinen - Hjertegarn Sock 4.

Langan menekki: grammaa.

Puikot: Knit Pro 3 mm koivupyöröpuikot ja -sukkapuikot.

Fiilis: Hyvät perussukat. Täytyisi tehdä enemmän sukkia, jotta ohje tulisi selkäytimestä!

 
Sukat on neulottu räsymatto-tyyliin, eli olen tehnyt sukkiin mielivaltaisesti raitoja kahdella eri langalla. Toinen langoista on oranssisävyinen pätkävärjätty Garnstudion Fabel Print -sukkalanka. Resorissa, kantapäissä ja kärjessä näkyvä poltetun oranssin värinen lanka taas on tuttu Persian dreams -peittoprojektista. Peiton palaset alkavat olla jo niin loppusuoralla, että halusin ruveta jo hyödyntämään työstä ylijääviä jämälankoja. Aiemmin suunnittelin neulovani peittojämistä 3 in 1 -paidan, mutta sukat tuntuvat ainakin nyt käytännöllisemmältä ratkaisulta.

Sukkia neuloessa täytyi vähän säätää, vähään aikaan kun ei taas ole tullut tehtyä ohkaisia sukkia. Vaan nyt niitä olisi tarkoitus neuloa ainakin muutama pari lisää, eiköhän se ohje samalla tallennu muistin syövereihin! 

Blogin Facebook-sivuilla lupailin järjestää arvonnan, kunhan Lankatarinan Facebook-sivuilla tykkääjiä on 200 ja blogiin Googlen kautta kirjautuneita lukijoita on 130. Nyt nuo luvut ovat täyttyneet, joten arvontaa on luvassa, kunhan ensin pääsisin vierailemaan lankakaupassa palkinto-ostosten merkeissä. Kannattaa siis pysyä kuulolla! :)

Ohje: korurasia kierrättäen

Kesään kuuluu myös harmaita ja sateisia päiviä, jotka voi hyvällä omallatunnolla viettää sisällä askarrellen. Silloin voi tehdä vaikkapa kivan korurasian!

 

Tarvikkeet:

♥ kannellinen rasia tai laatikko

♥ vanha kirja

♥ liimaa

♥ lehtileikkeitä

♥ koristestrasseja

♥ pari vanhaa t-paitaa

♥ puuvilla- tai satiinikangasta

♥ sivuleikkurit

♥ grillivartaita

♥ pieni peili

Tee näin:

1. Päällystä laatikko vanhan kirjan sivuilla. Huomioi, että myös laatikon sisäreunat täytyy koristella. Sisäpohjan voi jättää paljaaksi, sillä se ei jää näkyviin.

2. Koristele laatikon sisä- ja ulkokansi lehtileikkeillä ja strasseilla.

3. Leikkaa vanhasta t-paidasta laatikon levyisiä ja noin 30 sentin pituisia tilkkuja (tilkun pituus riippuu laatikon syvyydestä). Kääri tilkut tiukalle rullalle ja asettele ne kylki kylkeen laatikon sisään.

4. Leikkaa päällyskankaasta pala, joka on hieman laatikon pohjaa hieman leveämpi ja reilusti pitempi.

5. Leikkaa sivuleikkureilla grillivartaista laatikon levyisiä tikkuja. Leikattujen tikkujen tulee olla niin pitkiä että ne koskettavat laatikon molempia reunoja, mutta mahtuvat kuitenkin laatikkoon sisälle.

6. Työnnä kankaan reuna grillitikun avulla laatikon toiseen päähän kangasrullan viereen. Työnnä samaan väliin myös yksi grillitikku, jonka tarkoitus on pitää kangas paikoillaan.

7. Lähde työntämään kangasta jokaisen t-paitarullan väliin, lisää jokaiseen väliin myös grillitikku.

8. Liimaa peili laatikon sisäkanteen.

Valmista tuli :) Laita ihmeessä linkkiä kommenttiboksiin jos innostut askartelemaan korurasian tällä ohjeella!

Korurasian ohje on julkaistu myös Kauneimmat Askartelut -lehden numerossa 3/2015.

Neon Beast

Nyt on lämmin olla, kun kaulaa lämmittää uusi ihana huivi! Olen jo pitkään ihastellut Veera Välimäen suunnittelemia neuleita, mutta vasta vappuna sain aikaiseksi laittaa ensimmäisen Veera-neuleen puikoille. Kyseessä on valtavan kokoinen ja epäsymmetrinen Neon Beast -huivi.

 
Käytän paljon huiveja, mutta jostain syystä niitä on tullut neulottua itselle todella vähän. Jostain syystä myös ihailen aina herkkiä pitsihuiveja, vaikka oikeasti tyyliini taitavat paremmin sopia tällaiset reippaat raitahuivit. Pinkki-valko-harmaa väritys tekee tästä huivista monikäyttöisen. Epäsäännöllisen muodon takia huivia ei voi noin vain kietoa kaulaan, vaan se vaatii hieman asettelua ollakseen mahdollisimman edustava. Tai ainakaan en osaa vielä kieputtaa tätä nätisti kaulaan kurkkaamatta peiliin. Pakko muuten hehkuttaa tuota harmaata Filcolanan Arwetta Classic -lankaa. Ihan superpehmeää, vaikka onkin sukkalankaa! Tuo harmaa osio osuu juuri kaulan kohdalle, ja siinä se tuntuu oikein mukavalle. Ainoa miinus langassa oli se, että se katkesi kerran projektin aikana, en tiedä oliko siinä solmu vai jokin muu huono kohta. Tästä huolimatta tahdon ehdottomasti antaa langalle uuden tilaisuuden ja neuloa siitä myös jotain muuta.

 
Tämä ohje oli todella simppeli ja juuri siksi täydellistä reissu- ja telkkarineulottavaa. Huivia tikutellessa tuli muun muassa katsottua läpi Black Sails -merirosvosarja (suosittelen, ohitti omalla listalla reilusti esimerkiksi Vikings-sarjan). Neulottavaa kuitenkin oli paljon - tähän huiviin upposi 756 metriä ohutta fingering lankaa. Ei siis ihme, että valmiiseen huiviin voi kietoa itsensä lisäksi vaikka kaverinkin lämmittelemään.

 
Huivi kasvoi pingotettaessa kokoa niin reilusti, että minulla oli vaikeuksia löytää sopivankokoista pingotusalustaa. Lopulta pingotin huivin vanhan petauspatjan päällä, joka sekin oli hieman liian pieni. Huivin toinen reuna on kaareva, toisessa reunassa taas on epäsäännöllisiä kulmia. Pingotusraudoilla lopputulos olisi luultavasti ollut juuri sellainen kuin pitäisi. Itse en kuitenkaan omista rautoja, vaan käytin nuppineuloja, joilla ei saa aikaan yhtä tasaista jälkeä. Pingotus olisi voinut onnistua paremminkin, mutta toisaalta eipä sitä huomaa huivin ollessa kaulassa.

Huivin raitakerrokset muodostuvat lyhennetyistä kerroksista wrap and turn -tyyliin. Ne ovat helppoja myös aloittelevan neulojan kokeiltavaksi. Muutenkin Veeran ohjeet sopivat ensimmäisiksi englanninkieliseksi neuleohjeiksi, jos arkailee vieraskielisiä ohjeita. Ainakin tämän huivin ohje oli kirjoitettu hyvin selkeästi, eikä se rönsyillyt turhia.

Neon Beast

Malli: Neon Beast, suunnittelija Veera Välimäki
Ravelryssä: Neon Beast

Lanka: Pinkki - Austermann Step, valkoinen - Hjerte Sock 4, harmaa -
Filcolanan Arwetta Classic.

Langan menekki: 182 grammaa.

Puikot:Knit Pro 4 mm koivupyöröpuikot

Fiilis: Hyvä tuli, vaikka pingotus olisi voinut osallistua paremmin. Epäsymmetrinen huivi asettuu hauskasti kaulaan.

 
Mutta vaikka tämä huivi ihana onkin, toivon että sen voisi pian pakata komeroon odottamaan kirpeitä syysaamuja. Ensin on ihana ja toivottavasti lämmin kesä edessä! Vähän jo suunnittelin, että voisin neuloa toisen Neon Beastin persialaispeiton jämälangoista. Toiseksi viimeinen pala on jo puikoilla!

Ulkoneulontaa korikeinussa

Ihanaa, ulkoneulontakelit ovat saapuneet! Toissakesänä vanhempani hankkivat tällaisen korikeinun, josta on muodostunut yksi mun lempineulontapaikoistani. Kori on jatkuvasti mukavassa pienessä liikkeessä ja siinä neuloessa voi samalla tarkkailla pihan tapahtumia. Lisäksi käsille on hyvin tilaa heilua ja tikuttaa.

Vappuna teimme pienen reissun ystäviemme luo, ja tarvitsin mukaan helppoa ja kevyttä matkaneulottavaa. Lankahelvetin Hennan Instagram-kuvien inspiroimana laitoin puikoille Veera Välimäen suunnitteleman Neon Beast -huivin. Hauskan muotoinen huivi neulotaan kolmella värillä, joista muodostuu raidallisia ja yksivärisiä kiiloja.

Periaatteessa Neon Beast -huivin voi neuloa niin monella värillä kuin haluaa, mutta minä käytän ohjeen mukaisesti kolmea väriä: pinkkiä, valkoista ja harmaata. Harmaan ja pinkin yhteensopivuus vähän mietityttää, mutta antaa silti mennä vaan.

Kaikki käyttämäni langat ovat fingering-vahvuisia sukkalankoja. Pinkki on Austermann Stepiä, valkoinen Hjerte Sock 4:ää ja harmaa Filcolanan Arwetta Classicia, joka onkin minulle uusi tuttavuus. Langan tuntuma on ihana, sileä ja jotenkin puuvillainen. Tätä lankaa käytän varmasti johonkin toiseenkin projektiin.

Pinkin langan mukana taas kulkee keltainen säie, joka näyttää aika herkulliselta.

Millainen kesäneule sinulla on kesken? :)

Edistystä ja epäilyjä

Persian Dreams -peitto on edistynyt mukavasti, vaikkei sitä täältä blogin puolelta olekaan huomannut. Paloja täytyy tehdä enää 4 kappaletta!

Samaa tahtia kun peitto on edistynyt, olen myös ruvennut epäilemään aikaansaannoksiani. Olen edennyt tämän projektin kanssa vähän omia polkujani, ja nyt se alkaa kostautua. Peiton ohjeessa esimerkiksi neuvotaan pingottamaan valmiit palaset niin, että puikot ovat työssä kiinni. Minulla ei ole riittävästi puikkoja siihen hommaan, joten olen päätellyt jokaisen palasen ja pingottanut ne sen jälkeen. Noh, tästä on seurannut pikkiriikkinen ongelma.

Palojen välillä nimittäin on todella suuria kokoeroja. Argh!! Miten näin erikokoiset kappaleet muka saisi nätisti istumaan samaan peittoon? Kinttanoita palasia on viitisen kappaletta ja jättiläispalasia suunnilleen saman verran. Loput kymmenen valmista palaa ovat kokoluokaltaan siitä välistä ja saa nähdä, millaisia vielä valmistumattomista palasista tulee.

Vähän aikaa jo mietin useamman palasen purkamista, mutta yhden puretun palan myötä menisi aina suunnilleen viikon työ hukkaan. Asiaa pähkäiltyäni kokeilin purkaa yhden minipalan päättelykerroksen ja pingottaa sen uudelleen puikkojen kanssa. Näin sainkin palaseen hieman enemmän kokoa, mutta se ei siltikään vielä ole samaa kokoluokkaa suurimpien palasten kanssa. (Alapuolella olevassa kuvassa pikkupalaa ei ole vielä pingotettu uudelleen.)

Sitten aloin hurjastelemaan. Alunperin tarkoitukseni oli ommella palaset käsin yhteen, mutta aloinkin miettiä mitä tapahtuisi, jos ohjeen mukaisesti neuloisin palaset yhteen.Jokaisen palasen reunoilla on suunnilleen saman verran silmukoita, joten ne joko istuisivat nätisti vierekkäin tai suurempi palanen menisi pienemmän vierellä täysin kurttuun.

Lähdin purkamaan kahden jättipalasen päättelykerrosta ja neuloin ne yhteen uudelleen pingotetun minipalasen kanssa. Lopputulos yllätti minut todella positiivisesti. Saumoista tuli siistit eikä yksikään pala ole pahasti kurtussa (tosin kuin alemmassa kuvassa näyttää). Jee! Saumojen yhdistymiskohtaan jäi pieni reikä, joka on helppo ommella käsin umpeen. 
 

Tuntuu ihan uskomattomalta, että osa peiton palasista on jo yhdessä. Tästä tosin seuraa sitten uusi ongelma: ohjeessa jokaisella palasella on oma suunniteltu paikkansa, mutta minä joudun luultavasti yhdistämään palaset palapelimäisesti sen mukaan, mitkä palaset istuvat kooltaan parhaiten yhteen. Lisäksi pikkuhiljaa täytyisi alkaa miettiä miten toteutan peiton reunukset, niitähän ei tietenkään voi tehdä ohjeen mukaan.

Ihan epätodellista - onko mun ikuisuusprojekti pikkuhiljaa valmistumassa?

Neuletarvikkeita leluosastolta

Iskin tavaratalossa kuljeskellessani silmäni leluosaston hyllyllä komeilevaan lasten palapelimattoon. Paketti oli viimeinen laatuaan ja myynnissä poistohintaan, joten ryntäsin maton luo ja nappasin sen kainaloon. Muut asiakkaat saattoivat vähän tuijottaa, mutta minä olin tyytyväinen. Ajatuksenani oli hyödyntää lelumattoa käsityötarvikkeena.

 
Nimittäin pingotusalustana! Eri käsityötarvikemerkeillä on myynnissä omia versioita tällaisista koottavista pingotusalustoista, mutta tämä palapelimatto ajaa täysin saman asian. Lisäksi pingotusalustojen hinnat ovat huomattavasti tyyriimpiä kuin leluosastojen matot. Pakkauksessa on kymmenen n. 30 x 30 cm levyä, joista voi koota haluamansa muotoisen alustan. Nuppineulat uppoavat mattoon hyvin ja ne pysyvät hyvin paikoillaan. Koska alustan voi koota moneen muotoon, on sillä näppärä pingottaa esimerkiksi erikoisen muotoisia huiveja. Kannattaa siis pitää leluosastoilla silmät auki! ;)

 
Kokeilin pingottaa maton päällä Persian Dreams -peiton palasia. Ennen olen pingottanut niitä styrox-levyn päällä, mutta matto soveltui puuhaan paremmin. Styroxille sain pingottumaan vain pari palasta kerrallaan, mutta matolle sain taiteiltua seitsemän palaa yhtä aikaa. Paloista sai helpommin samankokoisia, kun niitä sai pingottumaan useamman yhtä aikaa. Styrox tahtoi myös ruveta murtuilemaan nuppineulojen jäljiltä useamman pingotuskerran jälkeen, tämän kanssa sitä ongelmaa ei ole.

Persialaispeiton palasia onkin kerääntynyt jo aikamoinen kasa, läheskään kaikista ei ole tullut postattua. Voisinkin lähiaikoina tehdä päivityspostauksen siitä, mitä peittoprojektille nykyään kuuluu. 

Viimein valmis villapaita

Viimein puikoilta tipahti vuoden ensimmäinen valmistunut neuletyö! Valmistuminen venähti helmikuun puolelle, mutta kyseessä onkin vähän isompi työ: villapaita, ja ihan minulle itselleni.

 
Tämä on ensimmäinen vaate, jonka olen neulonut ylhäältä alaspäin. Aloitin neuleen pääntieltä, sitten tein vartalo-osan ja hihat ja viimeiseksi neuloin pääntielle resorin. Idean paitaan nappasin Jonna Hietalan Kerällä-kirjan peruspaidan ohjeesta, jota noudatin melko suurpiirteisesti. Tästä johtuen jouduin purkamaan ja uudelleenneulomaan muutamaan otteeseen, mutta lopputulos onkin sitten juuri sopivan kokoinen ja mieluisa. Lankaa työhön kului kuusi ja puoli kerää. Alussa langan riittävyys huoletti, mutta minulle jäikin vielä puolitoista kerää ylimääräistä.

Paita on niin peruspertsaa kuin olla voi, mutta se juuri oli tavoitteenakin. Toivonkin että se säilyisi vaatekaapin kulmakivenä pitkään. Materiaaliksi valitsin sataprosenttisen merinovillan, joten senkin puolesta ennustaisin paidalle pitkää ikää.

 Valkoinen peruspaita

Malli: Peruspaita jokaiselle, suunnittelija Jonna Hietala (löytyy Kerällä-kirjasta)
Ravelryssä: Peruspaita

Lanka: Hjertegarn Palino

Langan menekki: 327 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 6 mm ja 5 mm (resorit) pyöröt.

Fiilis: Tästä tuli hyvä.

 
Tämän kuvan myötä toivotan sinulle ihanaa ystävänpäivän iltaa! Oman päiväni kohokohtia ovat olleet herkkuateria miehen kanssa, pitkä puhelu ystävän kanssa ja kaupantädin ojentama vaaleanpunainen ruusu. Lisäksi pari päivää sitten postilaatikosta löytyi ystävän lähettämä käsinkirjoitettu (!!) kirje, josta olin todella otettu. Sellaisia täytyisi lähettää itsekin!

Ohje: Sisustustaulu vesiväreillä

Ihastuin kovasti Elämää Mertamajassa -blogin Jonnan piirtämiin sisustustauluihin. Helppoa, nättiä ja halpaa! Tauluista inspiroituneena päätin itsekin väkertää eläinaiheisen sisustustaulun, tällä kertaa tosin maalaten.

 
Peura-aiheisesta taulusta tuli mielestäni kiva ja taulu sopii moneen sisustukseen. Maalatessa tein samalla ohjeet taulun teosta tänne blogiin. Tekniikalla voi toteuttaa minkä tahansa vesivärikuvan, esimerkiksi kaupunkisiluetin tai vaikka muotokuvan.

Tarvitset taulun tekemistä varten

• tulostimen ja tulostuspaperia
• sakset
• lyijykynän
• vesiväripaperia
• vesivärit
• siveltimen ja vesikupin
• (maalarinteippiä ja tasaisen alustan) 

 

1. Etsi netistä mieluinen eläinsiluetti ja tulosta se. Itse löysin peuran kuvan pinterestistä hakusanoilla "animal" ja "silhouette", halutessaan hakusanana voi käyttää vielä jotain tiettyä eläintä. Tarvittaessa voit muokata kuvan kontrastia suuremmaksi ennen tulostamista, jotta eläimen rajat on helpompi hahmottaa.
Eläimen kuvan voi löytää myös esimerkiksi kirjasta tai julisteesta, jäljennä tällöin eläimen kuva paperille.

 
2. Leikkaa kuva irti paperista. Yritä saada leikattua kaikki yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti. Joitakin vaativia yksityiskohtia, kuten eläimen harjaa, kannattaa kuitenkin hieman yksinkertaistaa. 
Jäljennä eläimen ääriviivat kevyesti lyijykynällä vesiväripaperille. Piirrä eläimen jalkojen alle maata, jolla se voi seisoa. Jos olet valinnut esimerkiksi liskon tai linnun, voit hahmotella kuvaan oksan, jolla eläin seisoo.
Jos vesiväripaperi ei ole lehtiössä kiinni, teippaa se tasaiselle alustalle jokaisesta reunasta maalarinteipillä.

 
3. Kastele vesiväripaperi ääriviivojen ulkopuolelta siveltimen avulla.  Levitä vesi tarkasti ääriviivojen ulkoreunoille. Voit kastella paperin ulkoreunoja myöten tai kastella vedellä pienemmän epäsäännöllisen alueen. Voit värjätä vettä hieman esimerkiksi sinisellä vesivärillä, jotta erotat paremmin alueet, joilla on jo vettä.

 
4. Lisää vesiväriä märille alueille. Värit leviävät vesiväripaperin märillä alueilla. Yritä tehdä kauniita liukuvia värejä. Ole tarkkana ääriviivojen kohdalla. Itse värittelin vähän turhan ronskisti, ja peurani menetti toisen etujalkansa ja toisesta takajalastakin tuli aika paljon alkuperäistä ohuempi. 

 
5. Kun olet väreihin tyytyväinen, anna työn kuivua. Jos työssä on näkyvillä lyijykynän jälkiä, voit pyyhkiä niitä varovaisesti pois työn kuivuttua.

 
Ja valmista tuli! Oman tauluni aion asettaa tauluhyllylle, kunhan saan miehen kaveriksi poraamaan sellaisen seinään kiinni. 
Jos innostuit tekemään vesiväritaulun näiden ohjeiden mukaan, linkitäthän työsi tämän postauksen kommenttikenttään - olisi mukava nähdä teidänkin maalaamia taideteoksia!

Meillä herkutellaan tänään pulled pork -hampurilaisilla ja yritetään karistaa flunssa matkoihinsa jotta päästäisiin aloittamaan uusi viikko terveinä. Ihanaa viikonloppua sinulle! :)