Edistystä ja epäilyjä

Persian Dreams -peitto on edistynyt mukavasti, vaikkei sitä täältä blogin puolelta olekaan huomannut. Paloja täytyy tehdä enää 4 kappaletta!

Samaa tahtia kun peitto on edistynyt, olen myös ruvennut epäilemään aikaansaannoksiani. Olen edennyt tämän projektin kanssa vähän omia polkujani, ja nyt se alkaa kostautua. Peiton ohjeessa esimerkiksi neuvotaan pingottamaan valmiit palaset niin, että puikot ovat työssä kiinni. Minulla ei ole riittävästi puikkoja siihen hommaan, joten olen päätellyt jokaisen palasen ja pingottanut ne sen jälkeen. Noh, tästä on seurannut pikkiriikkinen ongelma.

Palojen välillä nimittäin on todella suuria kokoeroja. Argh!! Miten näin erikokoiset kappaleet muka saisi nätisti istumaan samaan peittoon? Kinttanoita palasia on viitisen kappaletta ja jättiläispalasia suunnilleen saman verran. Loput kymmenen valmista palaa ovat kokoluokaltaan siitä välistä ja saa nähdä, millaisia vielä valmistumattomista palasista tulee.

Vähän aikaa jo mietin useamman palasen purkamista, mutta yhden puretun palan myötä menisi aina suunnilleen viikon työ hukkaan. Asiaa pähkäiltyäni kokeilin purkaa yhden minipalan päättelykerroksen ja pingottaa sen uudelleen puikkojen kanssa. Näin sainkin palaseen hieman enemmän kokoa, mutta se ei siltikään vielä ole samaa kokoluokkaa suurimpien palasten kanssa. (Alapuolella olevassa kuvassa pikkupalaa ei ole vielä pingotettu uudelleen.)

Sitten aloin hurjastelemaan. Alunperin tarkoitukseni oli ommella palaset käsin yhteen, mutta aloinkin miettiä mitä tapahtuisi, jos ohjeen mukaisesti neuloisin palaset yhteen.Jokaisen palasen reunoilla on suunnilleen saman verran silmukoita, joten ne joko istuisivat nätisti vierekkäin tai suurempi palanen menisi pienemmän vierellä täysin kurttuun.

Lähdin purkamaan kahden jättipalasen päättelykerrosta ja neuloin ne yhteen uudelleen pingotetun minipalasen kanssa. Lopputulos yllätti minut todella positiivisesti. Saumoista tuli siistit eikä yksikään pala ole pahasti kurtussa (tosin kuin alemmassa kuvassa näyttää). Jee! Saumojen yhdistymiskohtaan jäi pieni reikä, joka on helppo ommella käsin umpeen. 
 

Tuntuu ihan uskomattomalta, että osa peiton palasista on jo yhdessä. Tästä tosin seuraa sitten uusi ongelma: ohjeessa jokaisella palasella on oma suunniteltu paikkansa, mutta minä joudun luultavasti yhdistämään palaset palapelimäisesti sen mukaan, mitkä palaset istuvat kooltaan parhaiten yhteen. Lisäksi pikkuhiljaa täytyisi alkaa miettiä miten toteutan peiton reunukset, niitähän ei tietenkään voi tehdä ohjeen mukaan.

Ihan epätodellista - onko mun ikuisuusprojekti pikkuhiljaa valmistumassa?

Neuletarvikkeita leluosastolta

Iskin tavaratalossa kuljeskellessani silmäni leluosaston hyllyllä komeilevaan lasten palapelimattoon. Paketti oli viimeinen laatuaan ja myynnissä poistohintaan, joten ryntäsin maton luo ja nappasin sen kainaloon. Muut asiakkaat saattoivat vähän tuijottaa, mutta minä olin tyytyväinen. Ajatuksenani oli hyödyntää lelumattoa käsityötarvikkeena.

 
Nimittäin pingotusalustana! Eri käsityötarvikemerkeillä on myynnissä omia versioita tällaisista koottavista pingotusalustoista, mutta tämä palapelimatto ajaa täysin saman asian. Lisäksi pingotusalustojen hinnat ovat huomattavasti tyyriimpiä kuin leluosastojen matot. Pakkauksessa on kymmenen n. 30 x 30 cm levyä, joista voi koota haluamansa muotoisen alustan. Nuppineulat uppoavat mattoon hyvin ja ne pysyvät hyvin paikoillaan. Koska alustan voi koota moneen muotoon, on sillä näppärä pingottaa esimerkiksi erikoisen muotoisia huiveja. Kannattaa siis pitää leluosastoilla silmät auki! ;)

 
Kokeilin pingottaa maton päällä Persian Dreams -peiton palasia. Ennen olen pingottanut niitä styrox-levyn päällä, mutta matto soveltui puuhaan paremmin. Styroxille sain pingottumaan vain pari palasta kerrallaan, mutta matolle sain taiteiltua seitsemän palaa yhtä aikaa. Paloista sai helpommin samankokoisia, kun niitä sai pingottumaan useamman yhtä aikaa. Styrox tahtoi myös ruveta murtuilemaan nuppineulojen jäljiltä useamman pingotuskerran jälkeen, tämän kanssa sitä ongelmaa ei ole.

Persialaispeiton palasia onkin kerääntynyt jo aikamoinen kasa, läheskään kaikista ei ole tullut postattua. Voisinkin lähiaikoina tehdä päivityspostauksen siitä, mitä peittoprojektille nykyään kuuluu. 

Kymmenes peittopala

Uusin Persian Dreams -peittopala tulee tässä. Värit eivät ehkä taustasta johtuen toistu samalla tavalla kuin livenä, mutta pala on kuitenkin kaunis.

 
Nyt on kymmenen palaa valmiina! Hieman huolettaa palojen erikokoisuus, mutta toivon kokoerojen tasaantuvan hieman toisen pingotuskierroksen aikana. Päättelin myös yhden ensimmäisistä kireäreunaisista paloista uudelleen (kuvassa alimpana), mikä oli selvästi hyvä ratkaisu, sillä reunat ovat nyt paljon rennommat. Sinisiä ja punaisia palasia näkyy olevan selvästi eniten, joten täytyy muistaa seuraavaksi neuloa vihreä- ja keltasävyisiä palasia.

 
Ostin myös kaksi uutta väriä peittoa varten. Nämä puhuttelivat Lankamaailman ohuiden sukkalankojen joukosta eniten. Näin jälkeenpäin ajateltuna joku vihreän sävy olisi voinut olla parempi valinta, mutta näillä mennään! 

Slaavipala persialaispeittoon

Tänään laitoin Persian Dreams -peiton yhdeksännen palan pingottumaan. Jotenkin tuo väriyhdistelmä on omaan silmään slaavilaishenkinen, mikä ei kyllä haittaa yhtään. Tästä palasta tuli kovin kaunis. Vasen alakulma näyttää hassulta koska lankoja ei ole vielä päätelty, kulma siistiytyy kyllä päättelyn yhteydessä.

 
Tältä peiton aiemmat kahdeksan palaa näyttävät yhdessä. Kun aloitin peiton neulomisen, tarvittavien värien määrä tuntui hurjan suurelta. Mutta näin useamman palan jälkeen aloin miettiä pitäisikö loppuja palasia varten hankkia vielä pari väriä lisää. Jotain kirkasta tai vaaleaa joka erottuisi tummasta pohjaväristä hyvin. Ehkä jonkinlainen vaaleanpunainen tai kirkas vihreän sävy..? Paloja on kuitenkin neulottavana vielä viisitoista, joten käyttöä uusille väreille kyllä tulisi. Uudet kerät tarkoittaisivat sitä, että peitosta jäisi hieman enemmän jämälankoja jäljelle, mutta se ei haittaa yhtään. Fingering-vahvuisille sukkalangoille on aina käyttöä.

Huomasin paloja lattialle kasatessa ongelman jonka olen kyllä tiedostanut jo aiemminkin. Kolmen ensimmäisen palan reunan olen päätellyt liian tiukkaan, joten palojen reuna kirrasi pingottaessa. Kuvassa vasemmalla tiukkareunainen pala, oikealla taas pala jonka reuna on päätelty löysemmin. Vasemmassa palassa päättelin kaikki silmukat ylivetokavennuksilla, mikä oli selkeästi virhe. Oikeassa palassa päättelin joka toisen silmukan ylivetokavennuksella, joka toisessa silmukassa taas neuloin yhden oikein, siirsin silmukan oikealle puikolle ja neuloin sen vielä puikolle aiemmin päättelyä odottamaan jääneen silmukan kanssa yhteen (tajusikohan kukaan tästä mitään?). Palojen erikokoisuudesta tulee varmasti ongelmia peittoa kasattaessa, mutta en murehdi sitä nyt vaan neuloa posotan menemään kerta intoa riittää. 

Ps. Jos muillakin on ongelmia kuvien lisäämisessä Flickrin kautta (kuviin ilmestyy rumat tekstikehykset), suosittelen vilkaisemaan tämän postauksen kommentteja!

Persialaispeitto edistyy!

Persian Dreams -peiton tikuttelu on taas maistunut. Valmistuneita paloja on itse asiassa jo useampi, mutta joku saamaton ei ole niitä saanut pingotettua ja dokumentoitua. Tässä kuitenkin ensi hätään kaksi palaa.

Värimaailman puolesta näistä paloista ei mitään lemppareita tullut, mutta ne menevät kuitenkin hyvin muiden nätimpien palojen seassa. En suunnitellut palojen värejä ennen neulomista kovin tarkasti ennen neulomista, ja sen kyllä huomaa. Tässä projektissa taas näkee miten pingottaminen tekee ihmeitä varsinkin kirjoneuleelle. Puikoilta pudonneina palat ovat mielestäni melkoisia rumiluksia eivätkä väritkään tunnu sopivan yhteen. Pingottamisen jälkeen kuviot nousevat kauniisti esiin ja väritkin tuntuvat mätsäävän keskenään paljon paremmin.

Pingottamisesta puheen ollen, aloin miettiä, pitäisikö minun pingottaa kaikki jo kertaalleen pingotetut palaset uudelleen. Pingottamisesta huolimatta jokaisen palan keskellä on pieni kupru, joka ärsyttää minua luvattoman paljon. Ravelry-projekteja selaamalla ainakin näkyy, että muut Persian Dreamsin neulojat ovat saaneet palasistaan täysin littanoita. Sormet ristissä toivon että toinen pingotuskerta auttaisi kurttupalasiin.

Vilautanpa samalla miltä pingotetun palan tausta näyttää. Lankajuoksuista olen tehnyt mahdollisimman lyhyitä, yli kolmen silmukan hypyissä olen kiertänyt langat yhteen.Yhdenkään palan lankoja en ole vielä päätellyt. Parin langanpätkän päättelyä kokeilin virkkuukoukulla, mutta palat ovat niin ohuita, että jäljestä tuli rumaa. Tiedossa on siis mukava urakka neulan ja miljoonan langanpätkän parissa, jei!

Valmiita paloja on nyt 7 vaaditusta 24:sta ja pingottamattomia valmiita palasiakin on 2 kappaletta. Pikkuhiljaa!

Jämälankapeitto

Tässä se nyt on! Reilut viisi kuukautta se vei ja nielaisi hieman yli 1800 grammaa lankaa. Mutta onhan se kyllä upea!

Neuloin joululahjaksi vinon pinon pöllölapasia, ja urakasta jäi melkoinen määrä ylimääräistä lankaa. Kun ynnäsin mukaan muutkin omistamani samanvahvuiset langat, päätin virkata kuusikulmaisista peiton netissä näkemästäni kuvasta inspiroituneena. Aluksi illat kuluivat palasia nykertäessä, mutta vuodenvaihteessa peitto jäi varmaan pariksi kuukaudeksi unholaan. Opinnäytetyöstressin keskellä kaivoin tekeleen taas esiin ja se tulikin rykäistyä melko hyvällä tahdilla valmiiksi.

Ajatus oli, että jokaisesta palasesta tulisi erilainen. Samojen värien yhdistely alkoi jossain vaiheessa tökkiä, joten ostin kerän vaaleanviolettia seiskaveikkaa ja homma alkoi taas luistaa. Valmiissa peitossa on 196 palaa ja kyllä, jokainen niistä on erilainen, jei! Vaaleanvioletin lisäksi jouduin ostamaan jonkin verran valkoista lankaa, mutta muuten peitto on jämälangoista koottu. Eri eristä ostetut ja erimerkkiset valkoiset erottuvat peitosta, mutta se on muutenkin niin värikäs kokonaisuus, etteivät toisistaan poikkeavat sävyt häiritse ainakaan minua.

Jämälankapeitto

Malli: Ohje virkattuun kuusikulmaiseen Attic24.
Ravelryssä: Hexagon Blanket

Lanka: Novitan 7 Veljestä, Gjestalin Janne, Vikingin Ville, Trysil Garnin Superwash Ullgarn, Gjestalin Superwash Sport sekä tuntemattomia jämälankoja.

Langan menekki:1 kilo 805 grammaa.

Koukku: Knit Pron Soft Grip koukku 4,0 mm.

Fiilis: Tuli tästä ihana, mutta toista en kyllä enää ala tekemään.

Palaset ompelin käsin yhteen, sillä koin sen itselleni nopeammaksi ja mieluisammaksi yhdistelytekniikaksi kuin virkkaaminen. Helpointa olisi ollut virkata palat yhteen sitä mukaa kuin ne valmistuivat, mutta silloin palojen pingottaminen ei olisi onnistunut. Jotkut palat ovat hieman erikokoisia keskenään, joten valmiissa peitossa on pieniä kohoumia. Saa nähdä tasoittuvatko ne käytössä. Tykkään kyllä peitosta kupruineen kaikkineen. Virkkasin vielä koko peiton ympäri kerroksen pylväitä ja piilosilmukoita, näin reunasta tuli siistimpi.

Peittoon mahtuu hyvin kääriytymään ja sohvalla sen alle mahtuu hyvin kaksi ihmistä köllöttelemään. Peitto on melko raskas ja lämmin, mutta kylmillä ilmoilla se on vain hyvä asia.

Iso projekti on nyt poissa työjärjestyksestä, ja lopputulokseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Kauniista kuvista kiitos pikkuveljelleni, muisk!

Jotain keskeneräistä, jotain valmista

Viime aikoina olen sekä neulonut, virkannut että ommellut. Valmistakin on tullut!

Samalla kun ompelin edellisessä postauksessa esitellyt valmistujaiskassit, ompelin myös omaan käyttöön ison kauppakassin. Tällekin on ollut tarvetta jo vaikka kuin pitkään, mutta yleensä kaikki tällaiset tarpeelliset ja simppelit työt jäävät roikkumaan. Kaavat kassiin otin hyväksi todetusta valmiskassista, jonka kahvat ovat jo lähes rispaantuneet irti.

Valmistuneisiin käsitöihin lukeutuu myös tämä jämälankapeitto. Melkoinen urakka siinä olikin! Peitosta tulee ihan pian vielä oma postauksensa, äsken käytiin napsimassa aika hienoja kuvia...

Ja koska virkkuutyö valmistui vihdoin, on toisenkin peiton tekeminen alkanut taas maistua. Upea Persian Dreams -peitto edistyy siis jälleen ja uusia palasia odottaa jo pingottamista! Niistäkin lisää myöhemmin.

Loppusuoralla

Heippa pitkästä aikaa! Edellisestä postauksesta on vierähtänyt jo kuukausi, sillä olen yrittänyt saattaa opiskelujani loppuun. Opinnäytetyöni alkaa nyt olla viittä vaille valmis eikä muutenkaan ole paljon enää tehtävää jäljellä. Jee!

Blogitauosta huolimatta olen kuitenkin tehtaillut joka päivä jämälankapeittoa eteenpäin. Peitto onkin edistynyt melko vauhdilla, sillä sen virkkaaminen on ollut hyvää vastapainoa kouluhommille. Nyt peittokin on jo loppusuoralla.

Viikonloppuna sain viimeisetkin peittopalat pääteltyä ja pingotettua. Viimeisten 50 palan kohdilla värivalikoima alkoi jo olla melko vähissä, mutta valmista kuitenkin tuli. Sunnuntaina kippasin kaikki palaset lattialle ja lajittelin ne pinoihin peiton ulommaisten värirenkaiden mukaan. Tavoitteena palasia virkatessa minulla oli, ettei yksikään pala olisi samanlainen. Valmiiseen peittoon taas en halunnut vierekkäin sellaisia palasia, joiden ulommaiset kerrokset olisivat samanvärisiä. Vähän aikaa sai kyllä pyöritellä että järjestys loksahti kohdilleen.

Nyt ompelen palasia yhteen. Eli ihan neulan kanssa ahkeroin, vaikka virkkaamallakin palaset olisi voinut yhdistää. Jotenkin minusta kuitenkin tuntui, että ompelemalla saan siistimmän lopputuloksen. Ajatus kymmenien ja taas kymmenien palasten ompelusta käsin vähän hirvitti etukäteen, mutta yhdistely sujuukin tosi nopsaan! Ainakin kun vertaa siihen, miten kauan palasten virkkaamiseen ja pingottamiseen meni.

Kohta peitto alkaakin olla lopullisesti kasassa ja valmiina esiteltäväksi! Pohdin vielä, virkkaisinko peittoon jotkin kivat reunukset. Hankaluuksia aiheuttaa peiton kulmikas reuna. Lainasin kirjastosta virkattuja reunuksia esittelevän kirjan, saa nähdä löytyisikö sieltä inspiraatio.

Keväistä keskiviikkoa sinulle!

Etenee

Virkattuja peittopalasia alkaa olla jo satakunta, mutta suurin osa on kuitenkin vielä pingottamatta. Tekisi mieli vaan virkata eikä alkaa säätää nuppineulojen kanssa. Tänään kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja pingotin niin monta palasta kuin nuppineuloja riitti. Ylemmän styroksin toisellekin puolelle on pingotettu palasia.

Ei se pingottaminen loppuseltaan niin tympeää ole, paloista tulee kovin nättejä pingottamisen jälkeen! Seuraavaksi pitää varmaan hankkia lisää nuppineuloja.

Mielenkiinnolla odotan kauanko sitten pitää etsiä motivaatiota palojen yhdistämistä varten...

Pöllöjämät peitoksi

Joululahjoiksi tuli neulottua yhteensä kahdeksan paria pöllölapasia. Jokaiseen pariin tarvittiin kahta väriä, ja suurimman osan langoista jouduin hankkimaan uutena. Jokaisesta kerästä jäi ylimääräistä lankaa, joista halusin hankkiutua eroon. Lisäksi varastosta löytyi monta vajaata kerää Novitan seiskaveikkaa, jotka ovat samanvahvuisia pöllölankojen kanssa.

Instagramia selatessani törmäsin aivan ihanan värikkääseen kuvaan peitosta, joka oli koottu kuusikulmaisista paloista, joiden keskellä oli ympyrä. Tiesin heti, että tuollaisen minä haluan jämälangoistani virkata. Ohje kuusikulmaan löytyi Attic24-blogista. Sittenpä vaan tuumasta toimeen!

Yhteen palaseen tulee kolme ympyräkerrosta, jotka kehystetään kuusikulmion muotoon virkattavalla valkoisella reunuksella. Tahdon virkata jokaisesta palasesta erivärisen, toivottavasti minulla on tarpeeksi värejä suunnitelman toteuttamiseen.

Tällä hetkellä innostus on kova ja palasia syntyy monta kappaletta päivässä. Nyt palasia on virkattuna kolmisenkymmentä. Torkkupeittoon tarvitsee vielä aika monta lisää... Onneksi lankoja riittää!

Tästä peitosta tulee kyllä niin kiva väripilkku! Kevättä odotellessa innostaa enemmän työstää iloisia värejä, eikä yhtään haittaa että työ etenee nopeasti. Saa nähdä missä vaiheessa virkkausinnostus loppuu, vähän meinaan houkuttelisi myös tarttua taas Persian Dreams -peiton pariin...

Kuusi kuusikulmaista valmiina

En olekaan vähään aikaan kirjoitellut Persian Dreams -peittoprojektistani. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö projekti olisi edistynyt yhtään. Sitten viime peittopostauksen olen nimittäin saanut kaksi uutta palaa valmiiksi.

Tässäpä ne ovat! Sinisen palan liukuväri onnistui mielestäni tosi nätisti. Punasävyisen palan kuvio on upea, väritys ei vaan ole mielestäni yhtä onnistunut.

Nämä olivatkin viimeiset ohjeiden mukaan toteutetut palaset. Seuraavien palojen väritykset aion suunnitella itse, sillä haluan jokaisesta palasesta erilaisen. Toivottavasti saan aikaan kauniita väriyhdistelmiä.

Tältä palaset näyttävät yhdessä. Melkoisen hyvältä, vai mitä itse tykkäätte? :) 

Nelospala

Neljäs pala Persian Dreamsista on valmis. Vielä päättelynkään aikana en oikein tykännyt palasta tai varsinkaan sen värityksestä, mutta pingotuksen jälkeen se näyttää mielestäni oikein nätiltä. Erityisesti tykkään keskustan tähtikuviosta.

Nyt kun paloja on jo neljä valmiina, halusin kokeilla miltä ne näyttävät yhdessä. Aika kivalta, ainakin omasta mielestäni (onneksi, muuten alkaisi tässä vaiheessa lievästi tympäisemään). Niin kuin kuvasta näkyy, ensimmäisinä valmistuneet palat kupruilevat vielä vaikka ne ovatkin jo kertaalleen pingotettu. Jospa toinen pingotuskerta auttaisi... 

 

Viidakkopala

Peittotehtaalta päivää! Kolmas Persian Dreams -peiton pala on ollut jo muutaman päivän valmiina. Nyt laitoin sen pingottumaan.

Vaikka pala onkin melko sinivoittoinen, sen värit kuitenkin tuovat mieleeni viidakon. Melkoisen trooppisessa säässä tätä palaa tulikin neulottua. Silmukoita tuli tikuteltua oman sohvan lisäksi myös kesämökillä sekä vanhempieni uudessa riippukeinussa, joka osoittautui loistavaksi neulomispaikaksi.

Alemmassa kuvassa näkyy palojen mittasuhde. Melkoisen iso peitto on siis tulossa!

Neljäs pala on jo hyvällä mallilla, noin neljännes siitä on jo neulottu. Jos nämä peittopostaukset eivät muuten nappaa, ei kannata hermostua, muutakin luettavaa on tulossa :)

Sirkuspala

Toinen pala Persian Dreams -peitosta on nyt pingottumassa. Tämän kuvion neulominen oli ensimmäistä palasta mielenkiintoisempaa, mutta palan väritys on mielestäni hieman erikoinen. Jotenkin värit tuovat mieleeni sirkuksen. Ensimmäinen ja toinen pala näyttävät vielä hassuilta vierekkäin, koska niiden värimaailma on niin erilainen. Luulen kuitenkin, että ero tasoittuu kunhan saan enemmän paloja neulottua.

Jo ensimmäistä palaa neuloessani huomasin, miten tärkeää lankadominanssi on tätä peittoa neulottaessa. Kuviovärien täytyy koko ajan kulkea lähempänä neuletta kuin pohjavärin, jotta kuviot nousevat tarpeeksi selkeästi esiin. Sormella pidettynä kuvioväri on siis alla, pohjaväri yläpuolella. Kovin pitkiä lankajuoksuja ei työhön myöskään saisi tulla, joten melko tarkkana näitä paloja neuloessa saa koko ajan olla.

Taidanpas aloittaa vielä tänään kolmannen palan neulomisen. 

One down, several to go

Pakko tulla hehkuttamaan: Persian Dreams -peiton eka pala on valmis ja pingottumassa!!!

Väreiksi valikoitui mausteinen punasävyinen yhdistelmä. Reunimmainen purppura ei erotu ruskeasta pohjaväristä kovin hyvin, mutta toisaalta minusta on ihan kiva että paloissa on mukana myös levollisempia kohtia.
Ohjeessa neuvotaan, ettei valmiita paloja tulisi päätellä, vaan silmukat kannattaisi siirtää esimerkiksi pitkille langanpätkille lepäämään. Minä nyt joka tapauksessa halusin päätellä palaset, jotta niiden säilyttäminen ja sommittelu olisi helpompaa.

Ennen pingottamista pelotti että mitä tästä nyt tulee, pala nimittäin näytti viimeisen kerroksen jälkeen tältä. Eli melkoisen kupruiselta. Mielessä vilisi jo kauhukuvia, että entä jos pala ei tasoitu ja joudun purkamaan monen päivän työn. Reipas venyttäminen ja pingottaminen onneksi tasoittivat kuprun.

 

Nälkä tuntuu kasvavan syödessä, oon tästä projektista edelleen ihan superinnoissani!

Huomasithan alempana tämän päivän toisen postauksen, lisää hippoja pukkaa! ;)

Pakko saada: Persian Dreams

Viime viikolla töissä se iski: minun on pakko saada neuloa torkkupeitto. Eikä mikä tahansa torkkupeitto, vaan tämä upea Persian Dreams -peitto. Kyseessä ei siis tosiaankaan ole mikään parin viikon projekti, vaan piiiitkään ja hartaasti neulottava taideteos.

Kuva: Jenise Reid

Kuva: Jenise Reid

Nähtyäni peiton Ravelryssa ihastuin sen upeisiin kuvioihin ja kauniiseen värimaailmaan. Minun peittoni värimaailma tulee kuitenkin olemaan tummempi ja sävyiltään murretumpi.

Olen ainakin toistaiseksi tästä projektista jopa ihan naurettavan innoissani. Siitä tulee niin upea! Toivottavasti saan joskus esitellä valmiin peiton täällä blogissa. Valmista kyllä tulee, pala kerrallaan :)