Lionberry

Kesäkuun lopulla aloin etsiä käsityömessuilta ostamalleni Puffalan merinovilla-kashmirlangalle sopivaa huivimallia. Valitsin Lionberry-huivin, koska sen neulominen ei vaadi kovin suurta metrimäärää lankaa. Lisäksi ihastuin huivin erilaisiin pintaneuleraitoihin.

Ajatuksena oli neuloa huivi, joka sopisi hyvin yhteen hiekanruskean syystakkini kanssa. Lisäksi huivin tulisi sopia yhteen harmaan villakangastakin kanssa, jollaisen ajattelin tulevana syksynä hankkia. Mielestäni onnistuin haasteessa aika hyvin. Alussa pelkäsin huivin jäävän aivan liian pieneksi, mutta pingottaminen teki taas kerran ihmeitä. Huivin pingottaminen tosin oli poikkeuksellisen hankalaa, vaikka huivin muoto ei olekaan mitenkään erityisen haastava.

Neulon mieluiten ohjeita, joiden pitsit on selostettu ohjekaaviolla, ei kirjoitettuna. Lionberryn ohje sisälsi pelkkää tekstiä, mutta malli oli mielestäni niin kaunis, että päätin silti yrittää. Huivin ohje oli välillä hieman sekava. Rivien numerointi vaihteli, joten kerroksia neulottaessa täytyi olla tarkkana, tuliko riviä toistaa vain kerran vai kolme kertaa. Onneksi aloin heti alusta alkaen merkkaamaan kynällä millä rivillä olin menossa, muuten olisin ollut aivan hukassa! 

En ole vielä huivin valmistumisenkaan jälkeen varma, sisälsikö ohje virheitä vai ei. Ohjetta on päivitetty useaan kertaan, mutta Ravelryssä kanssaneulojat raportoivat mallin silti sisältävän muutamia virheitä. Ohje ei sisältänyt tarkkoja kuvia pitsiraidoista, joten neuloessa sai vähän jännittää, tekeekö kutakin kohtaa varmasti oikein. Kaikesta huolimatta sain huivin neulottua ja mielestäni lopputulos on kaunis, sisälsi se sitten virheitä tai ei.

Lionberry-huivi

Malli: Lionberry
Ravelryssä: Lionberry

Lanka: Puffalan Pehmis-Puffa

Langan menekki: 69 grammaa.

Koukku: Knit Pron koivupyöröpuikot 4,5 mm.

Fiilis: Ihana huivi hieman sekavasta ohjeesta huolimatta.

Huivi söi lankaa vähän yli puolet sadan gramman vyyhdistä. Tarkoitus olisi neuloa huivin kaveriksi myös (pitsi)pipo, seuraavaksi täytyykin alkaa etsiä ohjeita sitä varten. Olisipahan sitten asusteet jo syksyä varten valmiina!

Kuvat huivista ja kauniista kukista on napattu eilen Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa. Pionit olivat viimein auenneet ja osa niistä oli vielä nupullaan, kannattaa käydä ihastelemassa! Hyttysiä tosin on melkoisesti, minkä takia kuvatkin täytyi napata melkoisella sarjatulella. Melkein säästyttiin miehen kanssa ilman puremia.

Mukavaa viikonalkua ja heinäkuun viimeistä viikkoa kaikille!

Kymmenes peittopala

Uusin Persian Dreams -peittopala tulee tässä. Värit eivät ehkä taustasta johtuen toistu samalla tavalla kuin livenä, mutta pala on kuitenkin kaunis.

 
Nyt on kymmenen palaa valmiina! Hieman huolettaa palojen erikokoisuus, mutta toivon kokoerojen tasaantuvan hieman toisen pingotuskierroksen aikana. Päättelin myös yhden ensimmäisistä kireäreunaisista paloista uudelleen (kuvassa alimpana), mikä oli selvästi hyvä ratkaisu, sillä reunat ovat nyt paljon rennommat. Sinisiä ja punaisia palasia näkyy olevan selvästi eniten, joten täytyy muistaa seuraavaksi neuloa vihreä- ja keltasävyisiä palasia.

 
Ostin myös kaksi uutta väriä peittoa varten. Nämä puhuttelivat Lankamaailman ohuiden sukkalankojen joukosta eniten. Näin jälkeenpäin ajateltuna joku vihreän sävy olisi voinut olla parempi valinta, mutta näillä mennään! 

Tutoriaali: vetoketjupussi ompelemalla

Olen joskus väkertänyt itselleni muistiin vuoritetun vetoketjupussin ohjeen. Laitan ohjeen nyt jakoon, jospa tästä olisi iloa muillekin!

Pussia varten tarvitset vetoketjun lisäksi kahta kangasta: jämäkämpää päällyskangasta seka ohuempaa vuorikangasta. Kangasta et tarvitse kovin paljon, joten voit hyödyntää myös tilkkuja. Kankaiden materiaaliksi kannattaa valita puuvillaa, sillä se on kestävää, jämäkkää ja helppohoitoista, ja lisäksi sitä on helppo ommella. Uudet kankaat kannattaa pestä ennen ompelemista, sillä puuvilla voi kutistua ensimmäisessä pesussa.

Aloitetaan!

1. Leikkaa kankaista yhteensä neljä palaa: kaksi päällyspalaa ja kaksi vuoripalaa. Palojen tulee olla yhtä leveitä kuin vetoketju on. Palojen korkeuden voit valita itse. Leikkaa kaikista palasista samankokoisia. Silitä palaset.

2. Aseta vuorikangas oikea puoli ylöspäin. Aseta sen päälle vetoketju hammaspuoli ylöspäin kuvan mukaisesti. Aseta vetoketjun päälle päällyskangas oikea puoli alaspäin. Kiinnitä nuppineuloilla.

3. Ompele kiinni. Siistein lopputulos syntyy käyttämällä vetoketjupaininjalkaa, itse ompelin varovasti tavallisella paininjalalla.

4. Käännä vetoketju esiin. Työn pitäisi nyt näyttää tältä. Toista kohdat 2 ja 3 vetoketjun toiseen reunaan.

5. Avaa vetoketju puoliksi. Käännä vuorikankaan ja päällyskankaan kappaleet keskenään oikeat puolet vastakkain. Kiinnitä nuppineuloilla. Huolehdi neulatessa, että vetoketjun reunat jäävät vuorikankaan saumojen alle, jotta pussi näyttää valmiina siistiltä.

6. Ompele kankaat yhteen 5–10 mm päästä reunasta. Jätä vuorikankaan pohjaan vähintään viiden sentin aukko. Huolittele reunat siksakilla.

7. Käännä työ oikeinpäin aukon kautta. Ompele vuorikankaan aukko umpeen siististi käsin tai ompelukoneella. Taita vuorikangas pussin sisään.

Valmis! 

Kun tekniikan hoksaa, pussit syntyvät todella nopsaan. Itsekin surautin valmiiksi heti neljä pussia. 

Hauskin työvaihe minusta on löytää päällyskankaiden väreihin ja kuosiin sopivat vuorikankaat. 

Jos sinulla on ohjeesta kysyttävää, nakkaa ihmeessä kommenttia!

Slaavipala persialaispeittoon

Tänään laitoin Persian Dreams -peiton yhdeksännen palan pingottumaan. Jotenkin tuo väriyhdistelmä on omaan silmään slaavilaishenkinen, mikä ei kyllä haittaa yhtään. Tästä palasta tuli kovin kaunis. Vasen alakulma näyttää hassulta koska lankoja ei ole vielä päätelty, kulma siistiytyy kyllä päättelyn yhteydessä.

 
Tältä peiton aiemmat kahdeksan palaa näyttävät yhdessä. Kun aloitin peiton neulomisen, tarvittavien värien määrä tuntui hurjan suurelta. Mutta näin useamman palan jälkeen aloin miettiä pitäisikö loppuja palasia varten hankkia vielä pari väriä lisää. Jotain kirkasta tai vaaleaa joka erottuisi tummasta pohjaväristä hyvin. Ehkä jonkinlainen vaaleanpunainen tai kirkas vihreän sävy..? Paloja on kuitenkin neulottavana vielä viisitoista, joten käyttöä uusille väreille kyllä tulisi. Uudet kerät tarkoittaisivat sitä, että peitosta jäisi hieman enemmän jämälankoja jäljelle, mutta se ei haittaa yhtään. Fingering-vahvuisille sukkalangoille on aina käyttöä.

Huomasin paloja lattialle kasatessa ongelman jonka olen kyllä tiedostanut jo aiemminkin. Kolmen ensimmäisen palan reunan olen päätellyt liian tiukkaan, joten palojen reuna kirrasi pingottaessa. Kuvassa vasemmalla tiukkareunainen pala, oikealla taas pala jonka reuna on päätelty löysemmin. Vasemmassa palassa päättelin kaikki silmukat ylivetokavennuksilla, mikä oli selkeästi virhe. Oikeassa palassa päättelin joka toisen silmukan ylivetokavennuksella, joka toisessa silmukassa taas neuloin yhden oikein, siirsin silmukan oikealle puikolle ja neuloin sen vielä puikolle aiemmin päättelyä odottamaan jääneen silmukan kanssa yhteen (tajusikohan kukaan tästä mitään?). Palojen erikokoisuudesta tulee varmasti ongelmia peittoa kasattaessa, mutta en murehdi sitä nyt vaan neuloa posotan menemään kerta intoa riittää. 

Ps. Jos muillakin on ongelmia kuvien lisäämisessä Flickrin kautta (kuviin ilmestyy rumat tekstikehykset), suosittelen vilkaisemaan tämän postauksen kommentteja!

Persialaispeitto edistyy!

Persian Dreams -peiton tikuttelu on taas maistunut. Valmistuneita paloja on itse asiassa jo useampi, mutta joku saamaton ei ole niitä saanut pingotettua ja dokumentoitua. Tässä kuitenkin ensi hätään kaksi palaa.

Värimaailman puolesta näistä paloista ei mitään lemppareita tullut, mutta ne menevät kuitenkin hyvin muiden nätimpien palojen seassa. En suunnitellut palojen värejä ennen neulomista kovin tarkasti ennen neulomista, ja sen kyllä huomaa. Tässä projektissa taas näkee miten pingottaminen tekee ihmeitä varsinkin kirjoneuleelle. Puikoilta pudonneina palat ovat mielestäni melkoisia rumiluksia eivätkä väritkään tunnu sopivan yhteen. Pingottamisen jälkeen kuviot nousevat kauniisti esiin ja väritkin tuntuvat mätsäävän keskenään paljon paremmin.

Pingottamisesta puheen ollen, aloin miettiä, pitäisikö minun pingottaa kaikki jo kertaalleen pingotetut palaset uudelleen. Pingottamisesta huolimatta jokaisen palan keskellä on pieni kupru, joka ärsyttää minua luvattoman paljon. Ravelry-projekteja selaamalla ainakin näkyy, että muut Persian Dreamsin neulojat ovat saaneet palasistaan täysin littanoita. Sormet ristissä toivon että toinen pingotuskerta auttaisi kurttupalasiin.

Vilautanpa samalla miltä pingotetun palan tausta näyttää. Lankajuoksuista olen tehnyt mahdollisimman lyhyitä, yli kolmen silmukan hypyissä olen kiertänyt langat yhteen.Yhdenkään palan lankoja en ole vielä päätellyt. Parin langanpätkän päättelyä kokeilin virkkuukoukulla, mutta palat ovat niin ohuita, että jäljestä tuli rumaa. Tiedossa on siis mukava urakka neulan ja miljoonan langanpätkän parissa, jei!

Valmiita paloja on nyt 7 vaaditusta 24:sta ja pingottamattomia valmiita palasiakin on 2 kappaletta. Pikkuhiljaa!

Keskiviikon keskeneräiset

Viime aikoina on tullut mieleen, että olisi kiva blogata useammin. Edellisestä postauksestakin on jo vierähtänyt kuukausi. Yleensä esittelen vain valmiita töitä, mutta koska neuletahtini ei ole mitenkään supernopea ja/tai työt ovat erittäin suuria, postattavaa ei ole kovin usein. Tykkään kuitenkin lukea käsityöblogeja joissa on myös "diibadaabaa" ja esimerkiksi pohdiskelevia tekstejä, kuitenkin aiheeseen liittyen. Aika tietysti on bloggaamista rajoittava tekijä, mutta joskus myös tekstien aiheista on pulaa.

Nytpäs ajattelin näyttää teille millaisia töitä minulla on tällä hetkellä kesken. Pyrin pitämään keskeneräisten töiden määrän maltillisena, jotta kaikki työt tulisi oikeasti tehtyä loppuun asti. Tällä hetkellä minulla on kesken neljä työtä, joista kolme on puikoilla ja yksi odottaa yhden vaivaisen napin ompelua. Melko kauan senkin ompelemista on jo saanut odotella...

Ehdottomasti isoin tämänhetkinen projektini on Persian Dreams -peitto. Tällä hetkellä minulla on 7 valmista palaa ja pingottamista odottaa 2 palaa. Peitto oli muutaman kuukauden ajan luovalla tauolla, kun innostuin enemmän jämälankapeiton virkkaamisesta. 

Nyt tämäkin peitto onneksi edistyy, ei mitenkään hurjalla vauhdilla, mutta kuitenkin! Yksi pala valmistuu viikossa tai muutamassa päivässä, riippuen neuletahdista. Jos peittoa siis neuloisi aktiivisemmin, valmista voisi tulla yllättävän nopsaan. Projekti on kuitenkin aika massiivinen, joten välillä kuitenkin tarvitsee pienempiä välipalaneuleita, jollainen esimerkiksi on...

...tämä Lionberry-huivi. Laatikossa minulle huuteli viime syksyn käsityömessuilta ostettu kerä Puffalan Pehmis-Puffaa ihanan marjanpunaisessa värissä. Ajattelin värin sopivan kauniisti välikausitakkiini, joten aloin haaveilla kauniista pitsihuivista. Langan rajallinen määrä asetti haasteita mallin valinnalle, mutta onneksi törmäsin superkauniiseen Lionberryyn. Ohje on ollut mielestäni hieman sekava ja epälooginen, mutta toivottavasti valmiista huivista tulee kaunis. Tätäkään ei tarvitsisi neuloa enää kuin muutama rivi ja sitten pääsen päättelemään ja pingottamaan huivin.

 
Puikoilla on tällä hetkellä toinenkin huivi. Muistatteko vielä merinovillahuivin, jonka neuloin viime jouluna veljelleni lahjaksi? Poikaystäväni tykästyi myös huiviin ja vihjasi haluavansa samanlaisen. Kaipasin töihin kahvitauoille jotain aivotonta neulottavaa, joten loin silmukat toiseen huiviin. Oikein-nurin -neulos on edistynyt alle viikossa jo ihan mukavasti, vaikka kauheasti sille en ole aikaa vielä uhrannut. Toivottavasti saan urakoitua huivia mahdollisimman paljon eteenpäin vielä loppukesän aikana.

Myös neljäs keskeneräinen työ on valmistumassa poikaystävälleni. Viime vuoden lopulla minulle iski hinku neuloa hänelle villapaita. Valitsimme yhdessä Jared Floodin suunnitteleman Brownstone-paidan, jonka neulominen oli älyttömän mukavaa. Paita on ollut lähes valmis jo pitkään (se on jopa jo pingotettu!), mutta se odottaa yhden vaivaisen napin ompelua ja nauhan virkkaamista. Otan kyllä itseäni niskasta kiinni tämän asian suhteen, lupaan.

Jos sinulla herää ajatuksia siitä millaisista asioista haluaisit minun kirjoittavan, nakkaa kommentilla!