Ihastuin syksyn käsityömessuilla Puffalan lankoihin niin että ostin Karppu-lankani kaveriksi myös toisen huivilangan. Jo ostaessani tiesin, että kyseisestä vyyhdistä syntyy elämäni ensimmäinen pitsihuivi, jonka annan äidilleni joululahjaksi.
Huivin malliksi valitsin Emily Rossin Harunin. Huivin A-osan neulominen sujui yllättävän kivuttomasti, ja B-osakin lähti sujumaan parin purkamisen jälkeen. Voisin siis suositella ohjetta ensimmäistä pitsihuivia kokeilevalle, tämä on tarpeeksi haastava mutta ei kuitenkaan mahdoton urakka!
Harunin A-osa koostuu pienistä lehdenmuotoisista kuvioista, joiden määrä kasvaa koko ajan huivia neulottaessa. B-osassa lehdet yhdistyvät kaarimaisiksi kuvioiksi ja jakautuvat sitten suuriksi lehdiksi. Huivin kärjessä yhdistyy kauniisti neljä lehteä.
Haruni-nimi muuten juontuu J.R.R. Tolkienin maailmasta, haruni nimittäin tarkoittaa haltijakielellä isoäitiä. Huivin suunnittelija tekikin huivin lahjaksi alun perin isoäidilleen.
Neulomastani Harunista tuli melkoisen suuri, joten se istuu hyvin hartioille. Taiteltuna se sopii nätisti myös kaulaan. Ostin huivin kaveriksi KnitPro:n oranssihtavan värisen kukkasoljen, jonka avulla huivin saa aseteltua kauniisti ja pysymään paikoillaan.
En ole koskaan aiemmin pingottanut näin suuria neuleita. Haruni ei mahtunut yleensä käyttämälleni pingotusalustalle, mutta hätä keinot keksii: otin sängystämme patjat pois ja neulasin huivin kiinni runkopatjaamme. Harunin reuna viimeistellään i-cord-lenkeillä, joihin jokaiseen laitoin pingottaessa nuppineulan. Ihan täydellisesti pingotus ei onnistunut, koska huivista ei tullut täysin symmetrinen, mutta käytössä sitä ei mielestäni huomaa.
Repoliini-Haruni
Langan menekki: vajaa yksi vyyhti
Puikko: muistaakseni Knit Pro:n 4mm pyörö 100 cm
Fiilis: Ensimmäinen pitsihuivi ja heti onnistui, hyvä minä jee!
Muuta: Lahjaksi äidille