Törmäsin kirjastossa Karin Holmbergin Koristele kirjomalla -kirjaan, ja päätin lainata sen kauniin kannen perusteella (heh). Kannatti lainata, sillä ihastuin kirjaan melkoisesti! Kirja on tasapainoinen kokonaisuus erilaisia kirjomistekniikoita, kauniita kuvia ja käytännön vinkkejä. Kuten Holmerg itsekin alkusanoissa toteaa, kirja on tarkoitettu ennen kaikkea inspiraation lähteeksi. En ole koskaan kokeillut kirjomista, mutta Holmbergin kirjan innostamana ajattelin yrittää. Suosittelen kirjaa kovasti, omaankin kirjahyllyyn se toivottavasti joskus päätyy!
Halusin kokeilla eniten silmiäni miellyttänyttä Hallandin kirjontaa, joka on hyvin tyyliteltyä ja geometrista (esimerkkikuva alla). Ostin vastikään avatusta Oulun Lankamaailmasta neljä eriväristä muliinilankaa sekä kirjontakehyksen. Kirjontakehys on kuvioiden onnistumisen kannalta välttämätön. Hallandin kirjonnassa käytetään perinteisesti punaista ja sinistä lankaa, mutta itse halusin käyttää useampia värejä.
Tältä näyttää ensimmäinen ja vielä keskeneräinen kirjontatyöni. Jälki ei ole täydellistä, mutta tekeminen on ollut todella kivaa! Ja nyt vasta tulin ajatelleeksi, että kuviot voisivat näyttää paremmilta vain parilla säikeellä tehtyinä. No, korjataan asia seuraavassa kuviossa, tarkoitus nimittäin olisi kirjoa koko kangas täyteen näyttäviä ympyräkuvioita. Tästä lisää myöhemmin...:)
No nyt se iski minuunkin. Nimittäin isöäidinneliöinnostus (huh, mikä sana)! Näistä ruuduista olisi tarkoitus aikanaan koota torkkupeitto. Tämä saa luvan olla sellainen rento telkkaria katsottaessa tehtävä työ, jonka valmistumisella ei ole mikään kiire. Nyt aion vain nauttia itse virkkaamisesta ja väriyhdistelmien miettimisestä :)
Kotiimme muutti vuoden alussa Vallilan jättimäinen sohvatyyny. Tyynyn koko on 80x60 senttiä, eli se on isompi kuin tavalliset nukkumatyynyt. Sisätyynyksi pitikin ostaa nukkumiseen tarkoitettu tyyny, koska en löytänyt sopivan kokoista koristetyynyä. Onhan tuo tyyny valtavan suuri muihin sohvatyynyihin verrattuna, mutta sen kanssa on niiin mukava kölliä vaikka elokuvaa katsoessa!
Vallilan kankaat jakavat mielipiteeni aika monesti: kankaat ovat joko uskomattoman hienoja tai sitten sellaisia, joita en kotiini kelpuuttaisi. Mielestäni tuo vihreä Viiskulma-kuosi tuo kuitenkin tehokkaasti ja kauniisti kaivattua väriä olohuoneeseemme. Lisäksi se mätsää opiskelijakämppämme ah-niin-ihaniin tummanvihreisiin lattialistoihin ja ikkunanpieliin :D
Vasemman reunan kaksi tyynyä olen ommellut itse, mintunväriset tyynynpäälliset löytyivät aikoinaan Tiimarista, viltti taas on saatu lahjaksi.
Nyt haluaisin olkkariin lisää iloisia ja keväisiä värejä! Suunnitelmissa olisi ainakin etsiä kuviollinen kangas styroxin päälle pingotettavaksi. Vallilan kankaista ainakin Mon Amour ja Mandariini sopisivat mielestäni hyvin seinälle.
Miten kevään lähestyminen näkyy teidän kodeissanne? :)
Innostuin sitten neulomaan toisenkin pipon. Lanka ja puikot ovat samat kuin edellisen postauksen palmikkopipossakin, eli Novitan Keloa oranssina ja kutosen puikot. Joustinneuleen jälkeen pipon joka toinen kerros on neulottu oikein, joka toinen kerros vahvistettua neuletta eli joka toinen silmukka nostetaan neulomatta ja joka toinen neulotaan nurin. Vahvennetun neuleen ansiosta piposta tuli mukavan paksu. Pipo on myös tarpeeksi pitkä, jotta se peittää korvat eikä lähde nousemaan ylös. Pipoon tupsuineen kului yksi sadan gramman kerä Keloa lähes kokonaan.
Tupsupipon ja raitapaidan yhdistelmästä tulee vähän mieleen Where's Waldo :D Vielä tarvis mustat lasit päähän niin lookki ois valmis!
Tässä vielä lähikuvaa neulepinnasta. Pipoon on siis käytetty vahvennettua neuletta, jota itse olen yleensä käyttänyt villasukkien kantapäissä. Hyvin toimii pipossakin :)
Edellisen postauksen valkoinen
palmikkopipo oli ihan jees, mutta käytössä se tahtoo nousta liian ylös.
Huomasin myös, että olin vahingossa neulonut yhden nurjan silmukan
tilalle oikean silmukan. Pikkujuttu, mutta noin paksussa neuloksessa ja
muiden nurjien ympärillä väärä silmukka korostuu aika ikävästi. Saa
nähdä annanko pipolle vielä mahdollisuuden vai teenkö siitä uuden pipon. Nyt olis sopivasti pipoinnostus päällä :)
Joulun ajan pidin lomaa blogielämästä. Täysin toimettomana en kuitenkaan käsitöiden saralla ollut joulunkaan aikana, vaan neuloin päätäni lämmittämään valkoisen pipon. Olen melkoisen nirso pipojen suhteen, eikä kaupastakaan voi valmista ostaa, koska itsekin osaisin tehdä. Nyt sain lopultakin aikaan pipon jota toivottavasti tulee myös pidettyä.
Lankana käytin Novitan valkoista Keloa, puikot olivat kokoa 6. Pipoon on neulottu neljän ja kuuden silmukan levyisiä palmikoita. Pipon tein ilman ohjeita, joten ilman purkamisia ei taaskaan säästytty. Aloitin pipon 60 silmukalla.
Eihän tästäkään mikään täydellinen luomus tullut, mutta se pysyy päässä, lämmittää ja näyttää ihan kivalta. Nyt ei toivottavasti tarvitse enää valittaa ettei kaapista löydy sopivaa pipoa!
Vuosi 2012 on lähes lopussa, joten on aika miettiä, mitä tänä vuonna on tullut tehtyä.
Tänä vuonna olen:
- tehnyt käsitöitä (etenkin neulonut) enemmän kuin koskaan,
- ostanut lankoja enemmän kuin koskaan,
- oppinut neulomaan palmikoita,
- opetellut muovailemaan Cernit-massaa,
- neulonut myös itselleni,
- osallistunut elämäni ensimmäisiin käsityömyyjäisiin,
- neulonut koulussa (tästä on oikeasti ollut hyötyä, olen pystynyt keskittymään tuntien sisältöön paljon paremmin!),
- toteuttanut pitkäaikaisen haaveen eli perustanut käsityöblogin.
Ajattelin myös tehdä käsityölupauksia ensi vuodeksi.
Ensi vuoden aikana aion:
- käyttää "luksuslankaa" ainakin yhteen käsityöhön,
- päättää mitä teen erään ikuisuusprojektin kanssa (tuhoanko vai teenkö loppuun),
- tehdä tästä blogista enemmän oman näköiseni,
- virkata uusia raitoja parvekkeen räsymattoon.
Millaisia uudenvuodenlupauksia te olette tehneet? Löytyykö joukosta yhtään käsityöaiheista lupausta? :)
Edellinen cernit-postaus herätti siinä määrin mielenkiintoa, että ajattelin tehdä tutoriaalin yhteen cernit-herkkuun. Halusin oppia tekemään mini-muffinsseja, mutta Youtubesta löytämissäni ohjeissa tarvittiin kaikissa joko muotteja, pursottimia tai muita härpäkkeitä. Tässä ohjeessa et tarvitse erikoisvälineitä, terävä veitsi riittää hyvin.
Muffinssia varten tarvitset valkoista ja vaaleanruskeaa massaa sekä lisäksi pienen palan vaaleanpunaista.
Tee ruskeasta massasta kartio. Muotoile kartiota niin, että sen toinen pää on hieman leveämpi kuin toinen. Kapeammasta päästä tulee muffinssin pohja.
Rullaa valkoisesta massasta mahdollisimman pitkä, hieman tulitikkua paksumpi pötkö. Tee palasta mieluummin liian pitkä kuin lyhyt, sillä palan voi aina katkaista.
Litistä pötkön toinen pää. (Niinkuin kuvasta voi huomata, kädet voivat likaantua tässä hommassa. Muista pestä kädet tarpeeksi usein!)
Paina litistetty pää kiinni ruskeaan pohjapalaan ja lähde kierittämään valkoista palaa spiraalimaisesti pohjapalan päälle. Paina kevyesti samalla kun kierität, jotta esine pysyy koossa.
Muffinin pitäisi nyt näyttää tältä.
Tee veitsellä pohjapalaan kevyesti pystyuria.
Rullaa vaaleanpunaisesta palasta mahdollisimman ohut pötkö.
Leikkaa vaaleanpunaisesta rullasta pieniä palasia. Niistä tulee nonparelleja muffinssin päälle.
Valmis muffinssi näyttää tältä. Omastani tuli hieman pikkurillin päätä suurempi.
Jos haluat tehdä muffinssista riipuksen, kiinnitä siihen korupiikki ennen paistamista. Korupiikin voi lyhentää sopivan pituiseksi joko saman tien tai paistamisen jälkeen.
Lisää muovailuohjeita löytyy Youtubesta mm. hakusanalla "cernit tutorial". Handmade with love-blogista taas löytyy suomenkielinen ohje hauskaan sateenkaarikakkuun!
Eilen askartelin tämän vuoden joulukortit. Vielä kun muistaisi laittaa ne ajoissa postiin!
Ajattelin käyttää korteissa samaa kirjaa kuin vanhasta kirjasta tehdyssä kranssissakin. Kirjan sivuja leikatessa täytyi katsoa, ettei korttiin päädy mitään kovin arveluttavia sanoja :D Halusin käyttää korteissa myös leimasinsettiä jonka ostin syksyllä Clas Ohlsonilta. Idean kortin asetteluun sain kirjastosta lainatusta kirjasta, jonka nimeä en tajunnut ottaa ylös ennen palauttamista. Hyvä minä.
Halusin pitää kortit melko simppeleinä, mutta joissain korteissa taisin vähän innostua liikaa timanteista ja pienistä hopeatarroista. No, onpahan korteissa katseltavaa! Osan "hauskaa joulua" -teksteistä leimasin kaarevasti, osan suoraan. Joulukuusitarrat löytyivät Prismasta ja värikkäät timantit omista varastoista, alunperin ne taitavat olla Tiimarista. Kaikkiin kortteihin ei riittänyt yhtä jouluisen värisiä timantteja kuin tähän korttiin, mutta eihän kaiken niin perinteistä tarvitse ollakaan.
Nyt kun muistelen niin taisin käyttää joulukuusiaihetta viime vuodenkin joulukorteissa. Jokohan ensi jouluksi olisi aika vaihtaa aihetta? :D
