Toinen pala Persian Dreams -peitosta on nyt pingottumassa. Tämän kuvion neulominen oli ensimmäistä palasta mielenkiintoisempaa, mutta palan väritys on mielestäni hieman erikoinen. Jotenkin värit tuovat mieleeni sirkuksen. Ensimmäinen ja toinen pala näyttävät vielä hassuilta vierekkäin, koska niiden värimaailma on niin erilainen. Luulen kuitenkin, että ero tasoittuu kunhan saan enemmän paloja neulottua.
Jo ensimmäistä palaa neuloessani huomasin, miten tärkeää lankadominanssi on tätä peittoa neulottaessa. Kuviovärien täytyy koko ajan kulkea lähempänä neuletta kuin pohjavärin, jotta kuviot nousevat tarpeeksi selkeästi esiin. Sormella pidettynä kuvioväri on siis alla, pohjaväri yläpuolella. Kovin pitkiä lankajuoksuja ei työhön myöskään saisi tulla, joten melko tarkkana näitä paloja neuloessa saa koko ajan olla.
Taidanpas aloittaa vielä tänään kolmannen palan neulomisen.
4. heinäkuuta 2014
28. kesäkuuta 2014
One down, several to go
Pakko tulla hehkuttamaan: Persian Dreams -peiton eka pala on valmis ja pingottumassa!!!
Väreiksi valikoitui mausteinen punasävyinen yhdistelmä. Reunimmainen purppura ei erotu ruskeasta pohjaväristä kovin hyvin, mutta toisaalta minusta on ihan kiva että paloissa on mukana myös levollisempia kohtia.
Ohjeessa neuvotaan, ettei valmiita paloja tulisi päätellä, vaan silmukat kannattaisi siirtää esimerkiksi pitkille langanpätkille lepäämään. Minä nyt joka tapauksessa halusin päätellä palaset, jotta niiden säilyttäminen ja sommittelu olisi helpompaa.
Ennen pingottamista pelotti että mitä tästä nyt tulee, pala nimittäin näytti viimeisen kerroksen jälkeen tältä. Eli melkoisen kupruiselta. Mielessä vilisi jo kauhukuvia, että entä jos pala ei tasoitu ja joudun purkamaan monen päivän työn. Reipas venyttäminen ja pingottaminen onneksi tasoittivat kuprun.
Väreiksi valikoitui mausteinen punasävyinen yhdistelmä. Reunimmainen purppura ei erotu ruskeasta pohjaväristä kovin hyvin, mutta toisaalta minusta on ihan kiva että paloissa on mukana myös levollisempia kohtia.
Ohjeessa neuvotaan, ettei valmiita paloja tulisi päätellä, vaan silmukat kannattaisi siirtää esimerkiksi pitkille langanpätkille lepäämään. Minä nyt joka tapauksessa halusin päätellä palaset, jotta niiden säilyttäminen ja sommittelu olisi helpompaa.
Ennen pingottamista pelotti että mitä tästä nyt tulee, pala nimittäin näytti viimeisen kerroksen jälkeen tältä. Eli melkoisen kupruiselta. Mielessä vilisi jo kauhukuvia, että entä jos pala ei tasoitu ja joudun purkamaan monen päivän työn. Reipas venyttäminen ja pingottaminen onneksi tasoittivat kuprun.
Nälkä tuntuu kasvavan syödessä, oon tästä projektista edelleen ihan superinnoissani!
Huomasithan alempana tämän päivän toisen postauksen, lisää hippoja pukkaa! ;)
Näyteikkunahippo
Edellisessä hippopostauksessa vannoin, että nyt saa hippojen tehtailu joksikin aikaa riittää. Mutta tässä sitä taas ollaan :D
Työskentelen lankakaupassa, ja keväällä työpaikalla kysyttiin, voisinko virkata hippopehmolelun näyteikkunaa varten. Mikäpä siinä! Virkkailin hippoa aina silloin tällöin työn lomassa kun kaupalla oli hiljaisempaa, ja torstaina sain hipon viimein valmiiksi.
Työhippo
Työskentelen lankakaupassa, ja keväällä työpaikalla kysyttiin, voisinko virkata hippopehmolelun näyteikkunaa varten. Mikäpä siinä! Virkkailin hippoa aina silloin tällöin työn lomassa kun kaupalla oli hiljaisempaa, ja torstaina sain hipon viimein valmiiksi.
Vaikka nyt käyttämäni Maija-lanka ja aiemmin hippoihin käyttämäni Essentials Cotton-puuvilla ovat yhtä juoksevia lankoja, Maijaa kului hippoon enemmän. Valkoinen lanka loppui itse asiassa niin pahasti kesken, etten viitsinyt avata työhön kolmatta kerää, vaan kiinnitin viimeisen kuonopalan ja korvapalat valkoisella seiskaveikalla.
Työhippo
Lanka: Gjestalin Maija
Langan menekki: keltaista ja vaaleaa sinistä vajaa 50 grammaa, tummempaa sinistä vajaa 100 grammaa. Valkoista meni kaksi kerää ja lisäksi pieni pätkä seitsemää veljestä.
Koukku: Knit Pro:n 3,5 mm Soft Grip-virkkuukoukku
Fiilis: Kiva projekti, mutta tykkäsin enemmän tehdä hippoja puuvillasta.
Muuta: mallityöksi työpaikan ikkunaan

Tämän hipon ilmeestä tuli taas aika erilainen kuin kahdesta aiemmasta tekemästäni hiposta. Korvien asento ja silmät tekevät melkoisen eron, mikä on sinällään ihan hauskaa, sillä jokaisesta hiposta tulee omanlaisensa persoona.
Pakollinen belfie.
Tällä hetkellä hippo majailee työpaikan vauvaikkunassa nuken, auton, kissapehmon ja muiden lelujen kanssa. Saas nähdä milloin innostun virkkaamaan taas uutta hippoa :)
25. kesäkuuta 2014
Pakko saada: Persian Dreams
| Kuva: Jenise Reid |
| Kuva: Jenise Reid |
Olen ainakin toistaiseksi tästä projektista jopa ihan naurettavan innoissani. Siitä tulee niin upea! Toivottavasti saan joskus esitellä valmiin peiton täällä blogissa. Valmista kyllä tulee, pala kerrallaan :)
23. kesäkuuta 2014
Synttärikyyhkyläiset
Tänään minulla tärähtää mittariin 22 vuotta, huh! Sen kunniaksi sain viikonloppuna vanhemmiltani sen verran hauskan lahjan, että esittelenpä sen nyt teillekin :)
Sain nimittäin lintuavaimenperät, jotka asustelevat pienessä sydänmökissä!
Mökki kiinnitetään seinään ruuveilla tai vahvalla teipillä. Kotiin saapuessa linnut voi asettaa somasti vierekkäin odottamaan seuraavaa lentoon pyrähdystä.
Hauska yksityiskohta on se, että linnut toimivat myös pilleinä! Voipahan viheltää toiselle jos joutuu vaikka kauppareissulla hukkaan :)
Sain nimittäin lintuavaimenperät, jotka asustelevat pienessä sydänmökissä!
Mökki kiinnitetään seinään ruuveilla tai vahvalla teipillä. Kotiin saapuessa linnut voi asettaa somasti vierekkäin odottamaan seuraavaa lentoon pyrähdystä.
Hauska yksityiskohta on se, että linnut toimivat myös pilleinä! Voipahan viheltää toiselle jos joutuu vaikka kauppareissulla hukkaan :)
21. kesäkuuta 2014
Suklaajuustokakku
Jos sokerihammasta kolottaa, suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä suklaajuustokakun ohjetta. Leivoin kakun poikaystäväni kandidaatin tutkinnon kunniaksi. Vaikka yleensä onnistun jotenkin möhlimään juustokakkujen kanssa, tuli tästä kuitenkin todella hyvää! Kakku paistetaan uunissa, joten liivatetta ei tarvita. Alkuperäinen ohje löytyy täältä.
Suklaajuustokakku
Pohja
1 dl
manteleita (minä käytin 3/4 dl valmista mantelijauhetta)
2 dl
vehnäjauhoja
1 dl sokeria
50 g voita
1 kananmuna
Täyte
200 g
maustamatonta tuorejuustoa
2 dl
vispikermaa
3 kananmunaa
1 1/2 dl
sokeria
1/2 dl
tummaa kaakaojauhetta
2-3 rkl
viskiä, rommia tai kahvilikööriä (minä käytin Baileysia)
Koristeluun
50 g tummaa
suklaata
1. Jauha
mantelit. Lisää kulhoon vehnäjauhot, sokeri ja kylmä rasva. Lisää lopuksi muna
ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
2. Vuoraa n.
24 senttinen irtopohjavuoka leivinpaperilla. Voitele vuoan reunat ja
leivinpaperi rasvalla. Taputtele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Laita
pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.
3. Sekoita
tuorejuustoon kerma, munat, sokeri, kaakao ja alkoholi. Sekoita tasaiseksi.
Kaada täyte pohjan päälle, ei haittaa vaikka täyte nousee taikinareunan ylitse.
Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia.
4. Sulata
suklaa vesihauteessa. Koristele kakku suklaaraidoilla.
Ennen kuin
irrotat vuoan reunat, irrota kakku varovasti vuoasta liu'uttamalla veistä kakun
ja vuoan reunan välissä. Tarjoa kakku kunnolla jäähtyneenä. Maku vain paranee
jääkaapissa, joten voit hyvin valmistaa kakun tarjoilua edeltävänä päivänä.
Hauskaa
juhannusta kaikille lukijoille! :)
12. kesäkuuta 2014
Rosa
Viime huivipostauksen yhteydessä ilmoitin neulovani itselleni seuraavaksi jotain kesäistä. Kesäneule ei kuitenkaan heti lähtenyt sujumaan, joten tikuttelin ensin loppuun alpakkapipon, joka on notkunut keskeneräisten listalla jo hyvän aikaa.
Alkuvuodesta aloitin neulomaan Hanna-Kaisa Hämäläisen suunnittelemaa Rosa-pipoa, jonka ohje löytyy suomalaisesta Pipo on pääasia -kirjasta. Langaksi valitsin Hjertegarnin Alpaca Silkin syvän petroolissa värissä. Täysin ohjeen mukaan en ohjetta neulonut, vaan muutin heti alusta alkaen silmukkamäärän ja sävelsin päättelyn täysin oman mielen mukaan. Pipo onkin täynnä pikkuvirheitä, mutta onneksi ne eivät tiheästä pitsikuviosta hyppää heti silmille.
Rosa
Koska halusin lisätä pipoon vielä sitä jotakin, pujotin neuleeseen mukaan kirkkaita helmiä. Joka toinen kerros lisäsin pipoon kaksi helmeä, ja kerros kerrokselta siirsin helmien lisäyskohtaa niin, että ne asettuvat spiraalin muotoon kiertämään pipoa.
Kuvista kiitos poikaystävälleni, ne otettiin Kuivasjärven rannalla verenhimoisten hyttysten seurassa. Seuraavaksi palaan kesäneuleeni pariin, se kun on vihdoin lähtenyt sujumaan. Ihan juhannukseksi en usko sitä kuitenkaan saavani valmiiksi.
Alkuvuodesta aloitin neulomaan Hanna-Kaisa Hämäläisen suunnittelemaa Rosa-pipoa, jonka ohje löytyy suomalaisesta Pipo on pääasia -kirjasta. Langaksi valitsin Hjertegarnin Alpaca Silkin syvän petroolissa värissä. Täysin ohjeen mukaan en ohjetta neulonut, vaan muutin heti alusta alkaen silmukkamäärän ja sävelsin päättelyn täysin oman mielen mukaan. Pipo onkin täynnä pikkuvirheitä, mutta onneksi ne eivät tiheästä pitsikuviosta hyppää heti silmille.
Rosa
Lanka: Hjertegarn Alpaca Silk
Langan menekki: hieman reilu 50 grammaa
Puikot: Knitpron koivupyöröt, 3,5 mm
Muuta: pipoon lisätty kirkkaita helmiä spiraalin muotoon
Fiilis: Omasta säätämisestä huolimatta ihan mukiinmenevä pipo!
Koska halusin lisätä pipoon vielä sitä jotakin, pujotin neuleeseen mukaan kirkkaita helmiä. Joka toinen kerros lisäsin pipoon kaksi helmeä, ja kerros kerrokselta siirsin helmien lisäyskohtaa niin, että ne asettuvat spiraalin muotoon kiertämään pipoa.
Kuvista kiitos poikaystävälleni, ne otettiin Kuivasjärven rannalla verenhimoisten hyttysten seurassa. Seuraavaksi palaan kesäneuleeni pariin, se kun on vihdoin lähtenyt sujumaan. Ihan juhannukseksi en usko sitä kuitenkaan saavani valmiiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


















