Mekon muodonmuutos

Ostin alkukeväästä kirpparilta punaoranssin mekon, jonka sydänkuosi hurmasi minut heti. Mekko oli uusi, siinä oli vielä hintalappukin kiinni. Kun kotona esittelin mekkoa kanssa-asujalle, tajusin hänen ilmeestään, että nyt ei tainnutkaan olla kyseessä mikään nappiostos. Mekon kaulukset eivät istuneet tyyliini, vaikka sovituskopissa ne vielä tuntuivat hauskoilta. Lisäksi hämyisessä kopissa jäi huomaamatta, että mekko on kokoa 40, eli siis reilusti liian iso.

Muuten mekko kuitenkin oli mieleinen, joten päätin antaa sille toisen mahdollisuuden. Ratkoin kaulukset irti ja muotoilin alta paljastuneen v-kaula-aukon pyöreäksi. Pääntiestä tuli juuri oikean muotoinen, mutta sen sauma vähän törröttää. Toisaalta se ei haittaa pahasti, sillä usein pitkät hiukseni tai huivi peittää sauman näkyvistä. 

Lisäksi kavensin mekkoa sen toisesta sivusaumasta. Toiseen sivuun en koskenut, sillä mekon vetoketju sijaitsee kyljessä. Mekosta ei kuitenkaan tullut toispuoleinen ja se istuu nyt paljon nätimmin.
Pesussa mekon helma meni uskomattomaan ruttuun. Silittäminen teki ihmeitä, vaikka ei helma kuitenkaan ole enää yhtä rypytön kuin uutena. Mutta ei ne rypyt menoa hidasta :)

Mekko sopii myös syksyiseen menoon (tai tämänhetkisiin viileämpiin kesäsäihin) neuletakilla ja huivilla kuorrutettuna.