Sukkapompsi

Blogin kirjoittelu on jäänyt nyt alkuvuodesta vähemmälle, mutta koska edelleen on tammikuu, kehtaan yhä esitellä viimeiset joululahjaneuleet. Miehelle ja hänen perheelleen neuloin jouluksi sukkia. Anopin sukat esittelinkin jo aiemmin tässä postauksessa, nyt vuorossa ovat miesväen lahjasukat.

Miehen isälle neuloin sukat varastosta löytyneistä seiskaveikoista. Sukkien varret neuloin broken seed stitch -pintaneuleella, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Jalkateriin neuloin kapeita harmaita raitoja, jotta sain päävärin riittämään kahteen sukkaan. Pintaneuleen ansiosta sukkien varsista tuli hyvin joustavat, mutta kerrosten vaihtumakohdista tuli joissain kohdissa vähän epäsiistit. Vähän jäi myös harmittamaan viimeisen pintaneulekerroksen alle jäänyt epämääräinen harmaa raita, jonka jälkeen olisi pitänyt tehdä vielä yksi kerros pintaneuletta. Sukista tuli kuitenkin sen verran hyvät, että kehtasin antaa ne lahjaksi. Sukathan ne vain ovat, pääasia on että ne lämmittävät. Ja opinpahan taas uutta. 

 Appiukon sukat

Malli: Oma perussukka, varressa broken seed stitch -kuviota
Koko: 44
Ravelryssä: Petrol blue seeds

Lanka: Novitan 7 Veljestä

Langan menekki: 123 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 3,5 mm pyöröt.

Fiilis: Pienistä virheistä huolimatta kivat perussukat.

-----------------------------------

Miehelle halusin neuloa ohuet sukat, joita voisi käyttää kenkien sisällä. Langaksi valitsin valmiita kirjoneuleraitoja sisältävän Austermann Stepin, joka on käsitelty aloe veralla ja jojobaöljyllä. Sukat hellivät jalkoja ja lanka tuntui neuloessakin hyvältä käsissä. Useamman pesun myötä öljyt kuluvat sukista pois, mutta senkin jälkeen niitä voi vielä aivan hyvin käyttää.

Näiden sukkien neulominen aiheutti melkoisesti harmaita hiuksia. Aloitin sukkien neulomisen 64 silmukalla, joka on tyypillinen silmukkamäärä isompiin fingering-vahvuisella (n. 400m/100g) langalla neulottaviin sukkiin. Tikutin ensimmäisen sukan valmiiksi, kunnes totesin, että pienihän se on. Sukka olisi varmaan mennyt kiskomalla miehen 43-numeroiseen jalkaan, mutta tiesin etteivät sukat pääse käyttöön, jos niiden pukeminen on vähänkin epämukavaa. Ei siis muuta kuin sukka purkuun.
Seuraavaksi kokeilin millainen sukka tulisi samalla silmukkamäärällä ja 3 millin puikoilla. Neuloin vartta hyvän matkaa, kunnes totesin, että sukasta tulisi varmaan riittävän suuri, mutta sain aikaan paljon nätimpää jälkeä puoli milliä ohuemmilla puikoilla . Uudestaan purkuhommiin.
Parin kokeilun jälkeen kasvatin sukan silmukkamäärän 80 silmukkaan, jolla viimeinkin sain aikaan tarpeeksi suuren mutta kuitenkin napakan sukan. Siinä vaiheessa sukkien valmistumisella alkoi kuitenkin olla kiire, sillä halusin neuloa sukkia mieheltä salassa eli neulominen oli mahdollista vain silloin, kun mies oli töissä tai urheilemassa. Sain sukat valmiiksi aatonaaton aamuna eli viime tippaan meni. Reilun tunnin päästä olimmekin jo ajamassa kohti kotipaikkakuntaa joulua viettämään.

Taakse sukkien varteen neuloin joustinneuletta, jotta varsi istuisi napakasti ja sukat saisi helposti vedettyä jalkaan. Halusin sukkaan kuitenkin mahdollisimman paljon sileää neuletta, sillä kirjava kuvio ei mielestäni näytä kovin hyvältä joustinneuleessa.
 
Sukista tuli onneksi juuri oikean kokoiset ja ne pääsivät saman tien käyttöön. Kuva on otettu noin kuukauden käytön jälkeen, ja pieniä kulumisen merkkejä sukista voi jo havaita.

Joulusukat miehelle

Malli: Oma perussukka.
Koko: 43
Ravelryssä: Lovey dovey Socks

Lanka: Austermann Step Classic

Langan menekki: 82 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 2,5 mm pyöröt.

Fiilis: Miten näin yksinkertaisten sukkien neulominen olikin niin vaikeaa? :D

-----------------------------------

Miehen ollessa kotona neuloin sukkia hänen pikkuveljelleen. Koska aikaa ei ollut paljon, valitsin langaksi Novitan Isoveljen, joka on todella paksua sukkalangaksi. En ole ennen neulonut näin paksuja sukkia, ja ne tuntuivatkin valmistuvan hujauksessa Stepistä neulottuihin sukkiin verrattuna. Näidenkin sukkien varsiin neuloin taakse joustinneuletta. Vähän epäilytti, pääsisivätkö näin paksut sukat käyttöön, mutta ilokseni ne ovat olleet saajalleen mieluiset. 

Isoveli-raitasukat

Malli: Oma perussukka.
Koko: 44
Ravelryssä:Bulky Socks

Lanka: Novita Isoveli

Langan menekki: 151 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 4,5 mm pyöröt, ehkä?

Fiilis: Kivat sukat tuli, tosin minun makuun aivan liian paksut.

-----------------------------------

Neulevuosi 2016 on käynnistynyt oikein hyvin. Tänä vuonna päätin, että neulon pääasiassa vain itselleni. Erityisesti haluaisin neuloa itselleni takkeja ja paitoja, tähän mennessä kun olen neulonut itselleni vain yhden villatakin. Tähän on onneksi tulossa pian muutos...:) Persian Dreams -peittokin on pikkuhiljaa taas edistynyt. 

Otin myös urakaksi käydä läpi ja järjestellä koko lankavarastoni. Olen kuvannut ja punninnut kaikki pienetkin nöttöset ja kirjaan ne ylös Ravelryyn, josta näen saman tien, mitä lankoja omistan. Ilman kuvia tai kirjanpitoa kun ei millään muista kaikkia keriä, jotka laatikoiden uumenissa odottavat puikoille pääsyä. Tästä projektista taidan kirjoitella vielä myöhemmin lisää!

Vrumm vrumm!

Joululahjojen valmistamista varten kaivoin pitkästä aikaa ompelukoneen esiin. Innostuin Löytö-Palan loppuunmyynnistä löytämästäni autokankaasta ja päätin ommella siitä jotain perheen miesväelle. Kotona alkoi vähän epäilyttää, tykkäisivätkö isä ja veljet värikkäästä autokankaasta yhtä paljon kuin minä. Onneksi kankaan kaveriksi löytyi tukevaa harmaata puuvillakangasta, ja käytännöllisten kangaskassien resepti oli syntynyt.

 
Ompelin yhteensä kolme kangaskassia, jotka ovat kaikki hieman erilaisia keskenään. Kassien vuori on ommeltu autokankaasta ja päällinen harmaasta puuvillasta. Päällipuolen alanurkasta löytyy kaksi vuorikankaasta applikoitua autoa. Jätin applikoinnit tarkoituksella aika rouheiksi. Isä sai sinisen autokassin, isoveljelle meni vihreä ja pikkuveljelle oranssi kangaskassi. Kokonsa puolesta kassit ovat hyviä esimerkiksi pikkuostosten kantamiseen.

Aloitin ompelun omalla koneellani ja viimeistelin kassit äitini ompelukoneella. Ero koneiden välillä oli aika huima, täytyykin harkita mummulta perityn koneen uusimista vähän uudempaan yksilöön. Oli ihanaa ommella kun ei tarvinnut koko ajan tapella kenkkuilevan koneen ja katkeilevien lankojen kanssa.

Kuvat nappasin vauhdilla kotikotona kun tajusin, ettei kukaan lahjansaajista olisi paikalla näkemässä. Kuvissa kangaskassit ovat aika ryppyisiä, mutta silitin ne ennen lahjanantoa. Jokaiseen kassiin sujautin myös jokaiselle lahjansaajalle sopivan lahjan. Isälle Mielensäpahoittaja-elokuva, isoveljelle uistin kesän kalajahteihin ja pikkuveljelle Spotify-lahjakortti sekä jokaiselle sopivasti suklaata. Solmin kangaskassien ympärille lahjanarua ja laitoin ne kuusen alle sellaisenaan, mielestäni näitä lahjoja ei tarvinnut piilottaa lahjapaperin alle.

Hippo ystävälle

Täksi jouluksi tein lahjoja niin virkkaamalla, neulomalla kuin ompelemallakin. Ensimmäisenä esittelen virkatun lahjan, siitä tuli nimittäin aika suloinen.

 
Hippoja taas, tämä on jo neljäs virkkaamani otus. Välillä hippojen virkkaaminen on kyllästyttänyt, mutta tämä yksilö syntyi lähes huomaamatta telkkarinkatselun ohessa. Ehkä asiaan vaikutti osaltaan se, että lahja meni ystävälleni, joka oli jo aiemmin ihastellut tekemiäni hippoja ja ilmoittanut haluavansa sellaisen. Oli onneksi mieluinen lahja.

 
Virkkasin hipon kokonaan jämälangoista, joita on jäänyt yli muun muassa tästä peitosta. Langat ovat seiskaveikkaa tai samanvahvuisia villasekoitelankoja. Virkkasin hipon 3,5 mm virkkuukoukulla, ja tiukasta käsialastani johtuen paloista tuli aika tiiviitä. Toisaalta se on vain hyvä asia, sillä näin täytteet pysyvät hipon sisältä ja lopputulos näyttää siistimmältä. Nuo korvat ovat edelleen melkoinen murheenkryyni. Miten ne oikein pitäisi kiinnittää ettei niistä tulisi tuollaisia kuppeja?

Friendly Hippo

Malli: Happypotamus The Happy Hippo, ohjeen on laatinut Heidi Bears.
Ravelryssä: Friendly Hippo

Lanka: Aran- ja sport-vahvuisia jämälankoja.

Koukku: Knit Pron Soft Grip koukku 3,5 mm.

Fiilis: Tällä kertaa hippoa oli tosi kiva tehdä ja se syntyi nopsaan.

 
Hipon kokonaislankamäärän punnitseminen on hankalaa, koska kuvassa olevan vaiheen jälkeen hipon kroppa tungetaan täyteen vanua. Siksipä punnitsin hipon tässä vaiheessa, jotta osaisin paremmin arvioida koko hipon langanmenekin (hipon lisäksi punnitsin myös jo valmiit päähän tulevat palat). Nyt vain kävi niin että paino on merkitty jollekin random paperilapulle, joka (toivottavasti) on vanhempieni luona. Lisään painon tähän jos joskus vielä onnistun löytämään kyseisen lapun. Olisi ehkä pitänyt tehdä uudenvuodenlupaus ryhtyä järjestelmällisemmäksi :D

 
Lopuksi vielä peppukuva. Koska pakko.

Korjausliike joulukorteille

Pari viikkoa sitten innostuin tehtailemaan joulukortteja muun muassa tässä postauksessa esiintyvillä leimasimilla. Omissa kuvitelmissani valkoinen ja hopeanvärinen muste näyttäisivät tosi nätiltä värjäämätöntä ruskeaa korttipohjaa vasten, mutta projekti meni silti pieleen. Leimakuvista tuli kyllä kauniita, mutta ne erottuvat korttipohjasta vain tietyssä valossa. En halunnut lähettää niin pliisuja kortteja kenellekään, ja tietenkin olin urakoinut kaikki kortit valmiiksi ennen kun ajattelin oliko lopputulos sittenkään niin onnistunut. Tympäisi niin paljon että nakkasin tekeleet kaapin perälle.

Askartelun jälkeen satuin asioimaan Pentikillä ja nappasin mukaani ketjun joulukuvaston. Se sisälsi ihanan tunnelmallisia kuvia paksulle paperille painettuna. Siitä keksinkin keinon pelastaa pieleenmenneen korttipinon. Leikkelin kuvastosta neliönmuotoisia kuvia joilla sain peitettyä leimakuvat. Pari kuvaa leikkasin myös Marimekon joulukuvastosta, sieltäkin löytyy kauniita kuosiaukeamia. Kortit syntyivät melko nopsaan ja jokaisesta kortista sai tehtyä erilaisen askartelulaatikosta löytyvien tilpehöörien avulla. Onko näistä korteista joku sinun suosikkisi?
 

Vasemmanpuoleisesta kortista tuli mielestäni tosi kiva! Kuva on jouluinen ja yksityiskohdat sopivat kuvan väreihin. Teksti on leimattu vanhasta kirjasta leikatulle paperinpalalle. Kyseisen kirjan sivuja olen käyttänyt jo ties kuinka monissa korttiaskarteluissa, ja se näyttää aina yhtä hyvälle.

Oikeanpuoleisesta kortista tuli todella tunnelmallinen, kultaiset pikkutarrat sopivat kauniisti kynttilänkuvien joukkoon. Valossa tarrat kimaltavat kauniisti, kortti tuntuu tavallaan heräävän eloon.

Vasemmanpuoleiseen korttiin sain yhdistettyä sellaisia elementtejä joita ei muista korteista löydy, eli raidallista washiteippiä ja vihreää kuviopaperia. Kultatarrat tuovat korttiin vähän juhlavuutta. Tästä tuli tavallaan aika miehekäs kortti.

Oikeanpuoleisesta kortista ei tullut kovin jouluinen, mutta ehkä se sopii jollekin graafisemman tyylin ystävälle. Mietin vielä, pitäisikö korttiin lisätä "sitä jotain". Pää lyö vähän tyhjää!

Vasemmanpuoleinen luistelukuvakortti on yksi mun lemppareista. Kortin reunassa on kapeaa hopearaidallista washiteippiä. Tekstiosion yläkulmaan liimattu strassi tuo korttiin vähän blingblingiä.

Oikeanpuoleisen kortin tekstipaperin päät rullasin sukkapuikolla. Nyt jälkeenpäin ajateltuna tekstin olisi voinut sijoittaa alemmas jotta kuva pääsisi paremmin esiin, mutta kortti on ihan kiva näinkin.
 

Vasemmanpuoleisesta kortista tuli kiva ja tyylikäs.

Oikeanpuoleiseen korttiin ripottelin päälle pieniä kultatarroja, jotka sopivat nätisti taustakuvan tunnelmaan. Kuva on melko abstrakti, joten se kaipasi mielestäni kakkupaperia päälleen. 
 

Tämän kortin kuva oli mielestäni todella kaunis, joten halusin pitää kortin mahdollisimman simppelinä. Leimasin tekstin suoraan kuvan päälle ja liimasin korttiin pieniä tähdenmuotoisia kultatarroja.

Nämä kortit tein Marimekon kuvastosta leikatuista kuvista. Kortteja tuli muutama samantyylinen, mutta jokainen on kuitenkin uniikki.

Phuhh siinäpä on nyt muutama kortti lähetettäväksi! Kerrankin ehdin hyvissä ajoin ja voin käydä nakkaamassa punaisen kirjekuoren postilaatikkoon.

 

----------------------------------------------------------------

Parin postauksen takaisen lehtiarvonnan voittajat on nyt arvottu. Käytin arpomisessa random.org -sivustoa, joka valitsi voittajiksi Jessikan, Tuijan, Marin sekä kaksi anonyymia. Voittajiin on otettu yhteyttä. Jos voittajista ei kuulu mitään viikon sisällä, arvon uuden voittajan tilalle. 

Onnea voittajille ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! :)

Lahjasäkin täyttö aloitettu

Otan riskin ja esittelen jo ensimmäisen valmistuneen joululahjan. Tadaa:

 
Nämä sukat ovat menossa anopille, joka ei tietääkseni lue blogiani (jos luet, saa ilmoittautua). Hänelle en ole koskaan villasukkia neulonut, joten ajattelin nyt olevan korkea aika korjata tämä asia. Päätin neuloa sukat kokonaan jämälangoista, käyttäen varressa Ryynin blogista bongattua raidoitustekniikkaa. Sama väri toistuu siis kahdessa perättäisessä raidassa, toisessa päävärinä ja toisessa pilkkuvärinä. Lopputulos näyttää mielestäni aika hauskalta ja pääteltäviä langanpäitäkin syntyy vähemmän (vaikka oli niitä silti aika julmetusti). Varressa olisi ollut kiva käyttää enemmänkin sävyjä, mutta jämälangoista nämä sopivat nätisti yhteen, joten näillä mentiin. 

 

 Pilkkuraitasukat

Malli: Oma perussukka
Koko: 39
Ravelryssä: Rag rug socks

Lanka: Jämälankoja, mm. 7 veljestä ja Viking Ville.

Langan menekki: 111 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 3,5 mm pyöröt (yleensä neulon aina kolmimillisillä, nyt tuli kyllä nopeasti valmista).

Fiilis: Varsi kiva, jalkaterän värit hieman erikoiset.

Alun perin suunnittelin käyttäväni pilkkuraitoja koko sukassa, mutta kirjoneuleesta johtuen varresta tuli tavallista paksumpi ja joustamaton. Siksi tein jalkaterät tavallisesti raidoittaen. Ja koska ideana oli käyttää pelkkiä jämälankoja, jouduin valitsemaan kaksi väriä joita oli eniten jäljellä, jotta saan varmasti samanlaiset sukat. Noh, jos lankoja olisi ollut enemmän jäljellä, olisin ehdottomasti valinnut jonkun toisen väriyhdistelmän. Punaiset ja mustikkamaidon väriset raidat ovat ainakin omaan silmään melko mielenkiintoinen väriyhdistelmä. Valkoinen resori, kantapää ja kärki onneksi vähän rauhoittavat sukkaa. Toivottavasti lahjansaaja tykkää, näitä oli ainakin kiva tehdä!

Jou-jou-jouluttaa

Uudessa asunnossa näyttää jo vähän jouluiselta, vaikka marraskuu ei ole vielä edes puolessa. Annoin itselleni kuitenkin luvan jouluilla jos kerta jouluttaa, monena aattona tunnelma on nimittäin ollut hukassa. Ja nyt jouluttaa jo melkoisesti, pitää ihan toppuutella etten läväyttäisi kaikkia koristeita kerralla esille. Ekan satsin joulutorttujakin otin jo uunista, mutta kaverin sanoja lainaten: "torttukausi alkaa jo nyt, koska eihän niitä jouluna enää tee mieli, kun on paljon muitakin jouluherkkuja syötävänä."

 
Ylivieskasta on löytynyt jo uusi lempikirppari ja sieltä löytyi suloiset lumiukkokoristeet. Nämä eivät siis ole minun askartelemiani, vaan joku taitava oli näitä loihtinut myyntiin kokonaisen pöydällisen. Kävelin ensin pöydän ohi, mutta luikin pian takaisin ja poimin koriini kaksi kauneinta lumiukkoa. Kattokaa nyt noita nappisilmiä, eihän noita voinut sinne jättää! Hahmot on askarreltu valkoisista sukista ja sisällä on jonkinsortin puuroryynejä. Hinta oli niin huokea että maksoin omistani paljon mieluummin kuin lähtisin itse askartelemaan vastaavia. Ja hei, eiväthän nämä lumiukot niin jouluisia ole. Ehkä ne pikemminkin ovat talvikoristeita!

 
Olohuoneen ikkunaan neuloin kranssin paperinarusta.Tähän kului lankaa yksi sadan gramman vyyhti ja jämät aiemmin neulotusta kranssista. Kranssin sisällä on led-valosarja ja 30 sentin valkoinen metallirengas. Kranssi jäi omaan makuuni ehkä vähän ruipeloksi, olisi ehkä ennemmin kannattanut laittaa sisälle 25 senttinen rengas. Kranssi on silti kaunis ja on tuonut tunnelmaa olohuoneeseen jo viikon ajan.

Paperinarukranssi

Malli: Omasta päästä
Ravelryssä: Paperinarukranssi II

Lanka: Lappajärven Värjäämön Filona ohut paperilanka

Langan menekki: Reilut sata grammaa.

Puikot: 10 mm muoviset pyöröpuikot (miksi ihmeessä en käyttänyt koivuisia?).

Fiilis: Tykkään! Tuo sopivasti jo joulutunnelmaa kotiin.

Muuta: Kranssin halkaisija on noin 30 senttiä, kranssin sisällä led-valosarja.

Muutama postaus aiemmin totesin, etten tekisi täksi jouluksi yhtään lahjaa itse. No hupsis, toisin pääsi käymään, mutta eipä työttömänä ole muuta kuin aikaa joten miksipä en käyttäisi sitä tällä lailla hyödyksi. Virkkuukoukku, puikot ja ompelukone ovat olleet kovassa käytössä ja jotain valmistakin on jo syntynyt. Niistä tuotoksista lisää myöhemmin :)

Tunnelmallista viikonloppua sinulle!

Paperinarukranssin houkutus

Tammikuussa iski kummallinen himo päästä neulomaan paperinarukranssi. Vähän pisti itseäkin ihmetyttämään - jouluhan oli jo ohi - mutta ei siinä auttanut muu kuin koukata lankakaupan kautta. Kranssi valmistui parissa illassa ja päätyi veljelleni ja hänen tyttöystävälleen lahjaksi.

Paperinarukranssi

Malli: Omasta päästä
Ravelryssä: Paperinarukranssi

Lanka: Lappajärven Värjäämön Filona ohut paperilanka

Langan menekki: Vajaat sata grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 10 mm koivupyöröpuikot.

Fiilis: Mulle kans tämmönen! Ihanan tunnelmallinen koriste.

Muuta: Kranssin halkaisija on noin 30 senttiä, kranssin sisällä led-valosarja.

Kovan paperilangan neulominen ei ollut mitään kaikista miellyttävintä puuhaa. Mutta neulomisen jälkeen oli ihana silitellä omia hiuksia, ne kun tuntuivat uskomattoman pehmeiltä paperilangan käsittelyn jälkeen :D

Pöllöjämät peitoksi

Joululahjoiksi tuli neulottua yhteensä kahdeksan paria pöllölapasia. Jokaiseen pariin tarvittiin kahta väriä, ja suurimman osan langoista jouduin hankkimaan uutena. Jokaisesta kerästä jäi ylimääräistä lankaa, joista halusin hankkiutua eroon. Lisäksi varastosta löytyi monta vajaata kerää Novitan seiskaveikkaa, jotka ovat samanvahvuisia pöllölankojen kanssa.

Instagramia selatessani törmäsin aivan ihanan värikkääseen kuvaan peitosta, joka oli koottu kuusikulmaisista paloista, joiden keskellä oli ympyrä. Tiesin heti, että tuollaisen minä haluan jämälangoistani virkata. Ohje kuusikulmaan löytyi Attic24-blogista. Sittenpä vaan tuumasta toimeen!

Yhteen palaseen tulee kolme ympyräkerrosta, jotka kehystetään kuusikulmion muotoon virkattavalla valkoisella reunuksella. Tahdon virkata jokaisesta palasesta erivärisen, toivottavasti minulla on tarpeeksi värejä suunnitelman toteuttamiseen.

Tällä hetkellä innostus on kova ja palasia syntyy monta kappaletta päivässä. Nyt palasia on virkattuna kolmisenkymmentä. Torkkupeittoon tarvitsee vielä aika monta lisää... Onneksi lankoja riittää!

Tästä peitosta tulee kyllä niin kiva väripilkku! Kevättä odotellessa innostaa enemmän työstää iloisia värejä, eikä yhtään haittaa että työ etenee nopeasti. Saa nähdä missä vaiheessa virkkausinnostus loppuu, vähän meinaan houkuttelisi myös tarttua taas Persian Dreams -peiton pariin...

Viimeinen pöllöpari

Viimeiset kaksi pöllölapasparia tulevat tässä!

Kun näin kaupassa keltaisen langan, tiesin heti, että näistä syntyy lapaset kaverilleni E:lle. Ja täytyy myöntää, että omaakin silmää tämä väriyhdistelmä miellyttää kovasti!

Tiikerijäätelöpöllöt

Malli: Horatio and Oren, suunnittelija Barbara Gregory
Ravelryssä: Tiikerijäätelöä

Lanka: valkoinen Viking Villeä ja keltainen Trysil Garn Superwash Ullgarnia.

Langan menekki: keltaista reilut 50 grammaa, valkoista alle 50 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 3,0 mm koivupyöröpuikot

Fiilis: Ehkä parhaiten onnistuneet pöllölapaseni :)

Muuta: Muokkasin kokoa hieman ohjetta suuremmaksi. 

Lapasten mukaan käärin pakettiin myös keltaiset pitsikuvioiset puukorvikset.

Pinkit pöllölapaset harmaalla kuviolla syntyivät serkulleni Lauralle. Harmaa on ehkä aavistuksen liian tummaa sävyä, jotta kuvio erottuisi pohjaväristä mahdollisimman hyvin, mutta muuten lapaset onnistuivat mukavasti.

Pinkkipöllöt

Malli: Horatio and Oren, suunnittelija Barbara Gregory
Ravelryssä: Huhuu!

Lanka: Viking Ville

Langan menekki: Pinkkiä hieman reilut 50 grammaa, harmaata alle 50 grammaa.

Puikot: Knit Pro:n 3,0 mm koivupyöröpuikot

Fiilis: Söpöt, mutta kontrastia värien välillä saisi olla lisää.

Muuta: Muokkasin kokoa hieman ohjetta suuremmaksi. 

Myös Laura sai lapasiinsa mätsäävät puukorvikset.