Loppusuoralla

Heippa pitkästä aikaa! Edellisestä postauksesta on vierähtänyt jo kuukausi, sillä olen yrittänyt saattaa opiskelujani loppuun. Opinnäytetyöni alkaa nyt olla viittä vaille valmis eikä muutenkaan ole paljon enää tehtävää jäljellä. Jee!

Blogitauosta huolimatta olen kuitenkin tehtaillut joka päivä jämälankapeittoa eteenpäin. Peitto onkin edistynyt melko vauhdilla, sillä sen virkkaaminen on ollut hyvää vastapainoa kouluhommille. Nyt peittokin on jo loppusuoralla.

Viikonloppuna sain viimeisetkin peittopalat pääteltyä ja pingotettua. Viimeisten 50 palan kohdilla värivalikoima alkoi jo olla melko vähissä, mutta valmista kuitenkin tuli. Sunnuntaina kippasin kaikki palaset lattialle ja lajittelin ne pinoihin peiton ulommaisten värirenkaiden mukaan. Tavoitteena palasia virkatessa minulla oli, ettei yksikään pala olisi samanlainen. Valmiiseen peittoon taas en halunnut vierekkäin sellaisia palasia, joiden ulommaiset kerrokset olisivat samanvärisiä. Vähän aikaa sai kyllä pyöritellä että järjestys loksahti kohdilleen.

Nyt ompelen palasia yhteen. Eli ihan neulan kanssa ahkeroin, vaikka virkkaamallakin palaset olisi voinut yhdistää. Jotenkin minusta kuitenkin tuntui, että ompelemalla saan siistimmän lopputuloksen. Ajatus kymmenien ja taas kymmenien palasten ompelusta käsin vähän hirvitti etukäteen, mutta yhdistely sujuukin tosi nopsaan! Ainakin kun vertaa siihen, miten kauan palasten virkkaamiseen ja pingottamiseen meni.

Kohta peitto alkaakin olla lopullisesti kasassa ja valmiina esiteltäväksi! Pohdin vielä, virkkaisinko peittoon jotkin kivat reunukset. Hankaluuksia aiheuttaa peiton kulmikas reuna. Lainasin kirjastosta virkattuja reunuksia esittelevän kirjan, saa nähdä löytyisikö sieltä inspiraatio.

Keväistä keskiviikkoa sinulle!