3. toukokuuta 2013

Purkutuomio-lapaset

Löysin kaapin perältä lapaset, jotka olen muutama vuosi sitten virkannut tämän Dropsin ohjeen mukaan. Lapaset ovat oikein suloiset ja mukavat kädessä, mutta ne ovat jääneet hieman pieniksi. Lisäksi muovi- ja puuhelmistä kootut napit ovat näin jälkikäteen katsottuna... noh, kummalliset :D 
Tuumin, että jos lapasille ei ole vielä tähän mennessä ollut käyttöä, on järkevintä purkaa langat uudelleen käytettäviksi.


Lapasten lanka on jo ties kuinka vanhaa Seitsemää Veljestä. Nykyisiin seiskaveikkoihin verrattuna tämä lanka on ihanan pehmoista ja sileää. Blogin aloittaessani Seitsemän Veljestä oli minulle se tutuin ja turvallisin lanka, mutta aloitettuani lankakaupassa työskentelyn käyttämäni lankarepertuaari on laajentunut valtavasti. Ja hyvä niin!

Puretuille lapaslangoille on jo käyttötarkoitus tiedossa. Ne päätyvät osaksi vielä keskeneräistä isoäidinneliöistä virkattua peittoa. Neliöitä onkin viime päivinä syntynyt liukuhihnameiningillä aina telkkaria katsottaessa. Ehkä näistä joskus vielä torkkupeitto syntyy :)


Isoäidinneliötehdas on keskittynyt sohvamme nurkkaan ja käsinojalle, joka on yleensäkin täynnä keskeneräisiä käsitöitä. Onneksi meillä on suhteellisen suuri sohva, eli olen ainakin toistaiseksi saanut kaikessa rauhassa vallata tilaa projekteilleni :D


Ps. Teitä lukijoita on taas viime aikoina liittynyt joukkoon suuret määrät. Lämpimästi tervetuloa kaikille!

13 kommenttia:

  1. Minun keskeneräiset käsityöni saavat aina häädön sohvan käsinojalta, vaikka kuinka yritän niitä sinne ujutella... :D Kumma ettei miestä häiritse ne omat vaatekasansa siinä, mutta keskeneräinen neuletyö kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän täytyy hommata oma sohva vaatteille ja toinen käsitöille :D meidän olohuoneeseen on saatu sohvan lisäksi ängettyä myös poikaystävän lökönojatuoli, johon voi aina pyllähtää jos sohva on lankakeriä täynnä :D

      Poista
  2. Hieno peitto tulossa, tykkään noista tummista reunoista :) Meilläkin on onneks niin iso kulmadivaanisohva, että saan rauhassa majoittaa keskeneräiset projektit siihen divaaniosuudelle ja vielä mahtuu muukin perhe köllöttelemään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itsekin tykkään kovasti peiton värimaailmasta, toisaalta vaaleammankin peiton virkkaaminen houkuttaisi. Yksi kerrallaan kuitenkin :) divaanisohva on kyllä kätevä keskeneräisten käsitöiden säilytystä ajatellen! :D

      Poista
  3. Onko nyt menossa joku pura-käyttämättömät-neuletyösi mistä minä en tiedä! Olet meinaan jo kolmas, joka kertoo purkaneensa jotain. Ehkä voisin inspiroitua ja vihdoinkin neuloa uusiksi yhden villatakin hihat, että sitä tulisi käytettyä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D tietääkseni tällaista tempausta ei ole käynnissä, tiedä sitten jos tuo kevään saapuminen ajaa ihmisiä purkupäätöksiin! Kokeile ehdottomasti sinäkin :)

      Poista
  4. Ihanat neliöt. Itsellä on kolmas peitto (kaikki pieniä vauvalle tai lapselle) menossa valkoisilla reunoilla, joten mun silmään nuo mustat reunat näyttää aivan ihaninta! Meidän sohvalle on toistaiseksi mahtunu mun langat, 3 lasta ja mies. Harvoin kaikki kuitenkaan yhtä aikaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi aina voi tehdä uuden peiton vaikka jokaisessa haluamassaan värissä! Teillä taitaakin sitten olla melkoisen suuri sohva :D

      Poista
    2. Sohva ei ole suuren suuri. Tiiviisti istutaan jalat solmussa. Kieltämättä katon vähän, miten jätän käsityöni sohvalle. Ihan keskelle ei kannata, liian suuri riski, että purkaantuvat.

      Poista
  5. Sievät lapaset, sääli purkaa, mutta pääsevät purettuina kyllä kauniiseen peittoon! Ja kaikkea muutakin kivaa täältä blogistasi löytyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sääli kieltämättä purkaa, mutta nyt langoille tulee ainakin käyttöä :) voisinpas joskus tehdä uudet lapaset samalla ohjeella!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...