Villaa ja kimallusta

Pitkästä aikaa puikoiltani putosivat sukat! Nämä raitasukat eivät jää itselleni, sillä neuloin ne Kudo villasukat turvapaikanhakijalle -kampanjaa varten. Vielä pitäisi kirjoittaa sukkiin viestilappu ja kiikuttaa ne SPR:n toimistolle.

Loin silmukat sukkiin viime viikolla Oulun Lankamaailmassa järjestetyssä sukkatyöpajassa, jossa oli paikalla parisenkymmentä sukanneulojaa. Sukkien vaaleanpunainen Ville-lanka on saatu tapahtumasta nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Harmaa lanka taas on jämävarastostani kaivettua seiskaveikkaa, jota kuluikin tähän projektiin ihan mukavasti.

Raitasukat turvapaikanhakijalle

Malli: Oma perussukka.
Ravelryssä: Socks for a refugee

 Lanka: Viking Ville (vaaleanpunainen) ja Novita 7 Veljestä (tummanharmaa).

Koko: 38

 Puikot: 3 mm

Fiilis: Sukkien neulominen oli taas ihan mukavaa, toivottavasti innostus säilyisi!

Jospa näiden sukkien valmistumisen myötä sukanteko innostaisi enemmän. Olen hankkinut varastoon monta kerää fingering-vahvuisia sukkalankoja, mutta itse neulominen ei ole vielä kauheasti napannut. Tarkoitus olisi myös opetella neulomaan sukat varpaista varteen, jotta kauniit lankakerät saisi hyödynnettyä viimeistä metriä myöten.

 
Muutenkin oli kiva saada edes pieni projekti valmiiksi, sillä viime kuussa neulomisinnostus oli aika lailla hukassa. Päädyin esimerkiksi purkamaan viime postauksessa esitellyn paitaprojektin, vaikka se olikin jo helmaa vaille valmis. Sovittaessa totesin, ettei lanka sittenkään toimi kyseisessä paidassa. Tarkoitus on kyllä kokeilla samaa mallia myöhemmin uudelleen jollakin villapohjaisella langalla.

Onneksi syksy, mun lempivuodenaika on saapunut. Eiköhän se taas anna uutta intoa neulomiseen! Yksi huivi onkin jo viimeistelyä vaille valmis ja uusia projekteja muhii mielessä. 

Postauksen otsikossa luvattiin myös kimallusta, joten tässä tulee. Vierailin viime viikonloppuna Heinin työhuoneella järjestetyssä avoimet ovet -tapahtumassa ja hankin täydennystä korulippaaseeni. Pääkallo-cameorintakorun aion kiinnittää uuteen villakangastakkiini, kaunis kaulakoru taas oli puhtaasti heräteostos. Niin ihania!

 
Heinin värikkäästä työhuoneesta ei kukaan käsityöihminen voi olla pitämättä, niin inspiroiva se on. Onneksi Heini lupasi järjestää avoimien ovien tapahtumia jatkossakin, jotta halukkaat pääsevät taas ihastelemaan työhuonetta ja samalla Heinin ihanaa kotitaloa.

 
Viikon päästä Lankatarina muuten täyttää kolme vuotta! Sen kunniaksi voisin taas arpoa jotain kivaa teille lukijoille :)